Terveisiä Tampereelta

Tarjolla hajanaisia poimintoja Tampereen leppoisilta kirjafestivaaleilta. Tietenkään en kaikkiin omiin tärppeihini tarttunut – osittain aikataulusyistä ja osittain, koska muuta kiinnostavaa osui kohdalle.

Lauantai

Aloitin suunnitelmistani poiketen aiheella ”Murtuva todellisuus”. Teostensa murtumakohtia jäljittivät Mervi Koskinen (Kaupustelija), Mikko Kamula (Kalevan pojat ja koko Metsän kansa -sarja) ja Jyrki Vainonen (Täytetyt) niin kiinnostavasti, että päätin tutustua kaikkiin.

Tulenkantaja-palkinnon sai Merja Mäki teoksellaan Ennen lintuja. Kirja on lukupinossani. Muista ehdokkaista olen lukenut vain Satu Rämön Hildurin, mutta ehkäpä lisään muutkin lukulistalleni.

Zoë Beckin ja Anna Paldarin keskustelu herätti hieman ristiriitaisia ajatuksia. Olen yllättynyt siitä, ettei kirjailija pidä romaaninsa Minun silmäni näkevät yhteiskuntaa pelkästään dystopiana vaan myös utopiana, enkä pysty olemaan Beckin kanssa samaa mieltä elokuvien ja tv-/suoratoistopalvelusarjojen dubbaamisesta, mutta dubbaamistyötäkin tekevällä on asiaan tietenkin oma näkökulmansa.

Zoë Beck ja Anna Paldar

Tällä kertaa ohitin vain toisen suunnittelemistani käännöskeskusteluista. Keltaisen kirjaston Einari Aaltosen ja Helene Bützowin keskustelu Johanna Harkkilan kanssa oli festarien valloittavin ja hauskin.

Lauantai-illan ilo oli kirjabloggaajien illallistapaaminen.

Ravintola ei voi olla huono, jos wc-kopin seinällä on lainaus Virginia Woolfilta.

Sunnuntai

Olen lukenut Annastiina Heikkilän romaanin Vapaus valita kohtalonsa, mutta oli silti kiinnostavaa kuulla häntä haastattelussa. Leena Parkkisen Neiti Steinin keittäjätär meni haastattelun perusteella oitis lukulistalleni.

Kriittinen jalkapallofani, tutkija Sami Kolamo (Riistopallon MM-kisat Qatarissa) ei kritisoi parhaillaan käytävissä jalkapallon miesten MM-kisoissa vain ihmisoikeustilannetta, vaan myös tapahtuman totaalista epäekologisuutta. Kiitellysti liki toisiaan sijaitsevat stadionit on pykätty hiellä ja verellä hiekka-aavikolle, muttei siinä kaikki: Qatarissa ei ole jalkapallokulttuuria, mutta maa haluaa olla kaikkien muidenkin urheilulajien näyttämö. Ja tietenkin: FIFA on korruptoitunut. Ehkä luen, ehkä en. Kolamo ei aio enää kirjoittaa jalkapallon MM-kisoista, mutta urheilusta, myös jalkapallosta, kyllä.

Johanna Ruohosen Naisten laji – kirja jalkapallosta -kirjan kansikuva on mielestäni ihastuttava. Olin kesällä aivan äimänä, kun jalkapallon naisten EM-kisojen aikaan kuulin, että Englannissa jalkapallon pelaaminen on kielletty naisilta vuosina 1921-71. Aion lukea kirjan.

Johanna Forss ja Johanna Ruohonen

Kivat festarit. Taidan mennä toistekin.

Iskästä ja lapsuudesta

Missä isä on? (Huippu, 2022; Vati, 2021; suomentanut Anne Kilpi; 203 sivua) on itsenäinen mutta tavallaan jatkoa Monika Helferin Roskaväkeä-teokselle. Teos on edeltäjänsä tavoin romaani, muistelma, muistelmaromaani, romaanimuistelma.

”Haluaisin kirjoittaa hänestä romaanin.”
”Toden vain keksityn?”
Sanoin: ”Molempia, mutta enemmän keksityn. Olisiko sinulla jotain?”

Isä tai iskä (Vati) oli hiljainen mies, jolla oli sotamuistona jalkaproteesi. Hän toimi Itävallan vuoristossa sotainvalidien toipilaskodin johtajana.

”Jos tietää, mitä joku ajattelee, voi sen nähdä hänen kasvoiltaan”, äitipuoleni sanoi.
”Ei hänen”, minä sanoin. ”Hänen kasvoiltaan ei voinut koskaan nähdä mitään.”

Isä myös kokosi itselleen kirjaston. Ensin toipilaskotiin, sitten omaansa, aina itselleen.

Tiesin kyllä sen, että isämme saattoi olla kirjariippuvuudessaan häikäilemätön. Muista piittaamaton. …kun äitimme oli jo kuollut ja isä oli mennyt uudelleen naimisiin ja me kökötimme Bregenzissä ahtaassa asunnossa ja kun isä oi töissä verotoimistossa ja kaunisteli vapaa-ajallaan pimeästi veroilmoituksia, hän käytti nuo rahat yksinomaan kirjoihin. …sillä, mistä rahat tulivat, oli vähemmän merkitystä kuin sillä, mihin ne käytettiin.

Äidin kuoleman jälkeen lasten elämä muuttuu täysin. He saavat kodin tädin ennestään ahtaasta kaupunkiasunnosta. Puolisonsa kuoleman jälkeen isä katoaa pitkäksi aikaa lastensa elämästä.

Helfer kirjoittaa koruttoman koskettavasti lapsuudesta, isästä ja surusta. Teos on pieni suuri tarina onnellisen lapsuuden lopusta ja vanhempien menetyksestä sekä vaiteliaasta miehestä, joka rakasti kirjoja enemmän kuin mitään muuta.

Kun nyt muistelen sitä, minusta tuntuu, että aina ollessani hänen kanssaan kirjastossa ulkona satoi, sisällä me emme enää olleet tässä maailmassa, hän sytytti valot ja kirjojen selkämyksille laskeutui taianomainen hohde.

Tärppejä Tampereen kirjafestareille

Ensi viikolla on taas kirjamessut! Tai kirjafestarit. Onkohan tapahtuma vai vain nimi erilainen? Se selvinnee pian, sillä olen menossa ensimmäistä kertaa Tampereen kirjafestareille, jotka järjestetään 3.-4.12.

Tiedossa on ohjelmaa ja messuosastoja. Ohjelmaa voi tarkastella, joko listana/taulukkona, jota voi lajitella eri tavoin, taikka lukujärjestystyyppisenä päiväkohtaisesti: lauantai & sunnuntai.

En tiedä, miten helppoa Tamperetalossa on siirtyä salista tai muusta tilasta toiseen, joten sen mukaan en ole osannut suunnitelmia tehdä. Olen vain kerännyt joitakin minua kiinnostavia, enimmäkseen vielä lukemattomiin kirjoihin liittyviä, poimintoja ohjelmasta:

  • Lauantain voisin aloittaa katsauksella pirkanmaalaiseen kirjallisuuteen. Tiina Poutanen, Jari Mäkipää, Harri István Mäki, Laura Suomela, Siiri Enoranta ja Artemis Kelosaari lukevat uutuusteoksiaan. Siihen, että kirjailijat lukevat teoksiaan, törmää Suomessa harmittavan usein. Maailmalla sellaista tehdään paljonkin.
  • Seuraavaksi saattaa olla vuorossa vaikkapa runoja. Kaksoissisäinen on kuvataiteilija ja runoilija Kirsi-Marja Mobergin esikoisrunoteos.
  • Puoliltapäivin on tarjolla Finlandia-ehdokas Marja Kyllösen Vainajaiset.
  • Samaan aikaan tosin jaetaan Tulenkantaja-palkinto, jonka ehdokkaat ovat: Merja Mäki, Ennen lintuja; Aino Louhi, Tähtienvälinen avaruus; Riku Siivonen, Kaikki isäni tavarat; Noora Vallinkoski, Koneen pelko; Satu Rämö, Hildur. Kilpailun päätuomarina toimii tänä vuonna Emmi Itäranta.
  • Iltapäivää on mahdollista jatkaa vaikkapa teemalla Köyhyys, rikkaus ja kirjallisuus, josta puhuvat Katja Raunio, Hanna Kuusela ja Juho Saari.
  • Ja/tai (taitaa mennä edellisen kanssa limittäin) poiketa englanninkielisen ohjelman pariin: Writing in Finland – Though Not In Finnish: Yaseen Ghaleb, Nataliya Teramae ja Hope Nwosu.
  • En aio jättää väliin saksalaiskirjailija Zoë Beckiä, jonka romaanin Minun silmäni näkevät suomalaistaustaisen päähenkilön Liina Järvisen kautta myös Tampere kuuluu kirjan tapahtumapaikkoihin, vaikka teos onkin jo tuttu.
  • Helsingin messuilla onnistuin lopulta ohittamaan suunnittelemani käännöskeskustelut, joten yritän Tampereella uudelleen. Haastateltavina ovat ensin Keltaisen kirjaston kääntäjät Einari Aaltonen ja Helene Bützow omista suomennoksistaan (mm. Abdulrazak Gurnah, Kazuo Ishiguro, Don DeLillo) ja sitten suomentajat Kristiina Drews ja Heikki Karjalainen puhuvat Vladimir Nabokovin kääntämisestä.
  • Lauantain lopuksi on tarjolla Nyrok Dollsin livekeikka (Kjell Westö, Mauri Kunnas, Pasi Heikura, Silja Sillanpää).

  • Sunnuntain saatan hyvinkin aloittaa aikamme kohujen parissa. Tampereen yliopiston opiskelijat esittelevät ja puivat viimeaikaisia kritiikkikohuja.
  • Ellen sitten valitse Johanna Annolaa ja kirjaa Säädyttömät, joka kertoo kahden perheen tarinan 1700-luvun lopusta 1900-luvun alkuun.
  • Puoliltapäivin ohjemassani voisi olla Tietokirjaraati, joka ruotii viittä ajankohtaista tietoteosta. Raadissa ovat mukana Pasi Heikura, Olli Löytty ja Anne Mäntynen ja sen juontaa Riitta Suominen.
  • Seuraavaksi seurannen spekulatiivisen fiktion asiantuntijoiden – Saara Henriksson, Emmi Itäranta, J. S. Meresmaa ja M. G. Soikkeli – keskustelua spefin nykytilanteesta.
  • Sen jälkeen valinnen historiaa, mutten tiedä, fiktiotako eli Jukka M. Heikkilän, jonka romaani Puumiekka kertoo naisgladiaattoreista keisari Domitianuksen aikana, vaiko faktaa eli Henna Karppinen-Kummunmäen, jonka tietokirja on nimeltään Tyttöjen vuosisadat: lasten ja nuorten historiaa keskiajalta 1800-luvulle.
  • Jalkapallokirjallisuuttakin voisin harrastaa. Tarjolla sekä Riistopallon [ohjelmassa virheellisesti Riistapallon*] MM-kisat Qatarissa, jonka on kirjoittanut Sami Kolamo, tai Johanna Ruohosen kirjoittama Naisten laji.
  • Tamperelaistapahtuman ohjelmaan kuuluvat tietenkin paikalliset kirjailijat, joilla tämä tärppilistani myös alkoi. Elävät ja kuolleet kirjailijat kohtaavat -sarjan avaustilaisuudessa Kari Aronpuro, Päivi Alasalmi ja Johanna Sinisalo keskustelevat aiheesta Muuttuva Tampere kirjailijoiden silmin sekä kertovat omasta suhteestaan kaupunkiin ja sen mittavaan kirjalliseen historiaan.
  • Sunnuntain lopuksi lavalle saadaan Alex Schulman, jonka uusin romaani on nimeltään Malman asema. Ruotsalaiskirjailijaa haastattelee peräti kaksi (kilpailevien) kirjamessujen ohjelmapäällikköä: Vilja-Tuulia Huotarinen (Turku) ja Ville Blåfield (Helsinki).

Ehkäpä tapaamme Tampereella?

*Sittemmin korjattu.

Tuijata. Kulttuuripohdintoja

Tuumailen kulttuurikokemuksia, eniten kirjallisuutta.

One Entry to Research

Critical assessment of Web of Science, Scopus and Google Scholar. Updated by Lars Iselid, Umeå University Library, to document a Swedish BIBSAM project.

Bibbidi Bobbidi Book

Blogi kirjoista, lukemisesta ja kulttuurista.

Luetut.net

Kirjablogi

The Bibliomagician

Comment & practical guidance from the LIS-Bibliometrics community

musings of a medical librarian

and mutterings about anything else that takes my fancy!

Kirjavinkit

Yli 10 000 lukemisen arvoista kirjaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: