Rebecca Stottin Veden muisti sekavana ja pitkäveteisenä, hieman ärsyttävänä, eikä erityisen jännittävänä, saati historiallisena, vaikka sellaista oli lupa odottaa. Lue lisää.
Ann Cleevesin Kuolonkukkia henkilö- ja miljöökuvaukseltaan taitavana brittipoliisiromaanina, muttei ihan nappisuorituksena verrattuna kirjailijan Jimmy Perez -sarjaan. Lue lisää.
J. M. McGrathin Jään muisti erittäin eksoottisena ja melko monimutkaisjuonisena ekologisena trillerinä. Lue lisää.
Belinda Bauerin Tappajan katse intensiivisen jännittävänä lukukokemuksena, joka on sekoitus psykologista trilleriä ja perinteistä pienessä-kylässä-tapahtuu-outoja -tarinaa.
Johanna Tuomolan Minkä taakseen jättää ajankohtaisena, kantaaottavana ja taitavana kotimaisena laatudekkarina.
Viveca Stenin Syvissä vesissä tasokkaana mutta hieman pitkitettynä ruotsalaisena rikosromaanina, joita näyttää riittävän rajattomasti.
Lotte ja Sören Hammerin Kaikella on hintansa edellä mainitun tapaan jonkin verran yli mittansa venytettynä, mutta muuten oivallisena tanskalaisedustajana pohjoismaisen rikoskirjallisuuden kasvavassa kokoelmassa.
Mari Jungstedtin Hiljaisuuden hinta vähän vaisuna; ei aivan parhaana osana tätä Gotlantiin sijoittuvaa dekkarisarjaa.
Outi Pakkasen Julma kuu jännitystä kihelmöivästi tiivistävänä vainoamistarinana, joka kuitenkin lopussa vähän lässähti.
Ann Rosmanin Noitavasara sekä historiallisista että nykyaikaisista karmeuksistaan huolimatta viihdyttävänä ja hyvin rakennettuna murhamysteerinä, jossa ”seikkailee” todellisen oloisia henkilöhahmoja.
Jim Thompsonin Valkoinen viha ajankohtaisena, rumakielisenä ja väkivaltaisena jännärinä, joka muistutti minua siitä, miksi luen enimmäkseen (välillä jopa ainoastaan) naisten kirjoittamia rikoskirjoja.
*********
Unohtuivatko Lue lisää -linkit kolmen ensimmäisen jälkeen? Eivät, sillä toisin kuin 1.3. kerroin, en kirjoitakaan uusista dekkareista Dekkariseuran blogiin, sillä seuran kannalta uusien suomenkielisten rikoskirjojen arvioiden paikka on luonnollisesti Ruumiin kulttuurin Kirjakäräjät. Katsotaan, keksinkö Dekkariseuran blogiin jotakin aivan muuta.
Tuulevin lukublogi 