Raskas pieni kirja

Suuret nälkävuodet 1866–1868 olivat Suomen viimeisin suuri väestökatastrofi: 150 000 ihmistä (8 % väestöstä) kuoli. Talvi 1866-1867 oli ankara ja jäät lähtivät paikoin vasta kesäkuussa. Syyskylvetty ruis kasvoi huonosti, kauran ja ohran pani halla, perunasato epäonnistui. Uusi talvi tuli varhain eivätkä avustusviljalaivat päässeet perille. Kulkutaudit tappoivat kerjuulle lähteneitä nälkiintyneitä tuhansittain. Nälänhätä oli suurimmillaan vuoden 1868 alussa.

Siinä kehys Aki Ollikaisen hienolle ja järkyttävälle romaanille Nälkävuosi (Siltala, 2012; 139 s.). Teos ei ole suuri fyysiseltä kooltaan, mutta sen sisältö on raskas. Joku nälkäinen ihminen voi olla peto, mutta toinen jakaa paleltuneen perunansa. Hyväosainen ei täysin ymmärrä, mutta pyrkii auttamaan. Joskus apu on vääränlaista ja johtaa kuolemaan.

Miksi lukea kirjaa lohduttomasta kurjuudesta. loputtomasta talvesta ja armottomasta nälästä? Koska Ollikainen kertoo julman tarinan niin kauniisti, suoraan sydäntä puhutellen.

Onko tarpeen lukea, miten nälkäiset ja tautiset ihmiset kuolevat hankeen tuupertuen? On, koska siitä on niin vähän aikaa, ja me elämme yltäkylläisyydessä, jota kirjan tapahtumaaikana eli alle 150 vuotta sitten ei voinut kuvitella hyväosaisinkaan.

Täytyykö tietää, että kerjäläinen voidaan heittää ulos talosta, jossa on vielä pettuleipää, koska hänen pelätään varastavan? Kyllä, koska maailma on julma edelleen. Ja myös koska toivottomuuden keskellä on myös niitä, jotka välittävät.

Miksi pitää lukea, kuinka isäntä raiskaa nälkiintyneen kerjäläisen, ettei laiha olkivelli olisi ilmaista? Siksi, että nälkää nähdään maailmassa yhä. Ja siksi, että kertomus on tärkeä ja hienosti kirjoitettu.

Aki Ollikainen kirjoittaa eleettömästi, kirkkaasti, pelkistetysti, selkeästi, tarkasti, todeten. Joku sanoisi tunteettomasti, mutta tunteellisuus saisi kyynelehtimään. Nyt epätoivoisen tilanteen herättämä suru on vaimeaa ja äänetöntä.

Nälkävuosi on koskettava ja mieleenpainuva, rehellinen ja tosi.

Ollikainen voitti Nälkävuodella Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja oli myös Finlandia-palkintoehdokkaana.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s