Marko Kilpi on jälleen kirjoittanut vaikuttavan rikosromaanin. Kuolematon (Gummerus, 2013) on kirja pahuuden kierteestä. Kilpi ei kuitenkaan mässäile julmuuksilla, vaan annostelee väkivaltakuvauksia niin maltillisesti kuin pedofiliasta kertovassa romaanissa vain voi, lukijaa säästäen.
Pääosissa ovat poliisit Olli Repo ja Elias Kaski. Kaikki alkaa pikkurikollisen näyttävästä itsemurhasta, jonka he yrittävät estää. Pian tapauksen selvittelyyn kytkeytyy valtava vyyhti nykyisiä ja menneitä rikoksia, joiden takana asuu äärimmäinen pahuuden jatkumo.
Kilven synkkä romaani on vahvasti yhteiskunnallinen. Kirjailija osaa kertoa niin poliisien kuin rikollistenkin ajatuksista ja tunteista satuttavasti, rehellisesti, todenmakuisesti, ajatuksiaherättävästi. Miten suojella lapsia; miten katkaista kierre, jossa kaikkein heikoimmat kärsivät?
Kilpi kirjoittaa lennokkaasti ja etenkin toimintakohtauksissa lyhyin, iskevin lausein. Dialogi on luontevaa, tyyli kunnossa, aihe hallussa.
Tuulevin lukublogi 