Fossum ei petä

Palkittu norjalaiskirjailija Karin Fossum taitaa psykologisen jännityksen. Carmen Zita ja kuolema (Johnny Kniga, 2014; Carmen Zita og døden, 2013; suomentanut Tarja Teva) on tuore lisä Konrad Sejer -sarjaan, jonka päähenkilö on vuosia aiemmin leskeksi jäänyt miellyttävä ja tarkkanäköinen komisario.

Tutkittavana on pienen Down-lapsen hukkumiskuolema, joka vaikuttaa traagiselta onnettomuudelta ja silkalta vahingolta, mutta vaatii silti kuolemansyyn selvittämistä. Juuri kävelemään oppineen Tommyn vanhemmat ovat melkein lapsia itsekin: itsevarma 19-vuotias Carmen kyynelehtii vuolaasti; vuotta vanhempi hiljainen Nicolai suree ääneti.

Jokin äidin käytöksessä ja puheissa soittaa Jakob Skarren hälytyskelloja ja pian myös hänen esimiehensä Sejer alkaa epäillä Carmenin salaavan jotakin. Tiivis tarina kerrotaan sekä poliisien että Carmenin kautta, mutta jännitys säilyy silti viimeiselle sivulle saakka. Taitavaa.

Rikosjuonen rinnalla kulkee kertomus Sejerin huimauksesta. Arvelin sen johtuvan Norjaa kirjan tapahtuma-aikana piinaavasta pitkästä helteestä (!), mutta selitys löytyi muualta.

Tarja Tevan suomennos on laatutyötä, jossa mikään ei häiritse eikä töki.

 

(Tällä pääsen rikospaikalle.)

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s