Luolalapset

Virve Sammalkorven Paflagonian perilliset – Iax Agolaskyn päiväkirjan säästyneet sivut (Karisto, 2016; 137 sivua) ei ole tyypillisin kirjallisuuspalkintoehdokas, saati voittaja. Mutta Savonia-palkinnon se silti sai. Ansiosta.

Minulle kirjan lukemisen aloittamisessa on kaksi kynnystä: Pienoisromaanin mittainen teos on niin sanottua spekulatiivista fiktiota (spefi) ja fyysisesti hieman hankala (kapea, tiukkaan sidottu, pienehköfonttinen, synkkäkantinen). Onneksi jaksoin ylittää kynnykset.

Pariisista lähtee vuonna 1819 Luoteis-Venäjälle tieteellinen retkikunta etsimään mystistä metsänkansaa, muinaisen Paflagonian perillisiä. Retkikunnan johtajana toimii professori Moltique ja sen toimia dokumentoi Iax Agolasky, venäläissyntyinen oppinut. Mukana on avustajajoukko, joka koostuu lähinnä väkivaltaisista rikollisista – ainakin jos luotamme Iaxiin. Tunnelma käy sitä ahdistavammaksi mitä kauemmin eripurainen retkikunta tutkimuskohteessaan viipyy. Kyse on vuosista.

Retkikunta kohtaa joukon luolassa asuvia olentoja, jotka vaikuttavat erikoisilta lapsilta, mutta ovat muille kuin Iaxille enemmän eläimiä. Toisilla heistä on hiiren- tai kaninkorvat, joillakin höyhen- tai karvapeitettä. Osaa puhuu, toiset eivät. Mistä mutaatiot johtuvat ja miksi niiden kantajat asuvat metsän keskellä luolassa?

Kirjailija sai innotuksen teokseen Pekka Nikruksen taidevalokuvista, jotka on liitetty kirjaan. Taitavasti Sammalkorpi on luonut niiden ympärille illuusion realistisesta dokumentaatiosta, vaikka teos on täysin fiktiivinen. Lukukokemus oli lumoava ja mukaansatempaava. Jälkeensä se jättää haikean, surumielisen, ja silti jotenkin kiitollisen olon.

 

 

 

Mainokset

33 vastausta artikkeliin “Luolalapset”

  1. En osaa tästä sanoa yhtikäs mitään. Spefi ei kuulu vakiolukemistoon, mutta koska moni tätäkin Blogistania-äänestyksessä kehui, ehkä murran ennakkoluuloni.

    Liked by 1 henkilö

  2. Kuulostaapa kiinnostavalta ja jotenkin ahdistavaltakin kirjalta. Ajatus luolassa asuvista ihmisen ja eläimen risteytyksistä herättää hyvin vahvoja mielikuvia ja vie jotenkin ihan ihmisyyden alkujuurille. Täytyy varmaan lisätä lukulistalle tämäkin kirja! Eikös tämä palkittukin vähän aikaa sitten?

    Liked by 1 henkilö

  3. Tuo Savonia-palkinnon nappaaminen (olen itsekin sieltä vaikutusalueilta kotoisin) sai kiinnostumaan tästä kirjasta, etenkin vielä kun valinta osui rohkean erilaiseen, hieman siitä valtavirrasta poikkeavanoloiseen kirjaan. Tämä täytyy nyt lisätä itsellekin lukulistalle. :)

    Liked by 1 henkilö

  4. En ole lukenut spefiä vähään aikaan, mutta tämä vaikuttaa kiintoisalta teokselta. Voisin tarttua tähän jo tänä vuonna – pyrin lukemaan tänä vuonna normaalia enemmän kotimaista kirjallisuutta.

    Liked by 1 henkilö

  5. Kirja kiinnostaa, vaikka kuulinkin siitä vasta nyt ekaa kertaa. Kansikuvat postauksissa olisi muuten kiva lisä…. (Tekstiosakin on jotenkin kumman leveä omalla näytölläni, onkohan se asetuksistasi kiinni – hankaloittaa lukemista kuitenkin.)

    Liked by 1 henkilö

    1. Voi että. Olen niin epävisuaalinen ihminen, että yleensä laitan kansikuvan vain ns. artikkelikuvaksi, joka näkyy some-jaoissa. Teksti skaalautuu tosiaan näytön mukaan. Tarkistan sen aina puhelin-, tabletti- ja läppärinäytöltö. Ehkä selainikkunan kaventaminen auttaa, jos ruutu on kovin suuri?

      Tykkää

  6. Tässä tosiaan oli jotain lumoavaa. Kirjan luettuani lähinnä ihmettelin, mitä olin lukenut. Nykyään kirjallisuus onnistuu hirveän harvoin hämmentämään hyvällä tavalla. Tämä oli juuri sellainen kirja.

    Liked by 1 henkilö

  7. Kuulostaapa yllättävän kiehtovalta. Ilman postaustasi olisin varmaan jättänyt tämän kirjan huomiotta. Sen verran lyhyt että voisin kyllä harkita poistuvani mukavuusalueeltani tämän tähden.

    Liked by 1 henkilö

  8. Ihanaa, kun mainitset tuon fyysisen puolen ja sen hankaluuden. Lohduttaa, että en ole ainoa, jolla välillä moiset asiat on suuri kynnys. Just viime viikolla palautin yhden kirjan kirjastoon, kun se ei auennut kunnolla ja siksi olisi ollut hankala lukea. Ihmetyttää, että käytetään tuollaista muotoa, että lukeminen on hankalaa ja vaatii ehdottomasti samanaikaisesti molemmat kädet, että saa taivutettua kirjaa tarpeeksi auki.

    Paflagonian olen pannut merkille ja lukemistakin harkinnut.

    Liked by 1 henkilö

  9. Minulla tämä oli lainassa mutta jäi lukematta juuri tuon pienen fontin ja muutenkin hankalan fyysisen olemuksen vuoksi.
    Pitäisi kyllä näköjään ottaa ja patistaa itsensä lukemaan edes vähän matkaa, sillä tämä kuulostaa kuitenkin tosi kiinnostavalta.

    Liked by 1 henkilö

  10. Tämä kuulostaa jo nimeltään minun kirjaltani ja kuvailusi sai nostamaan sen vielä ylemmäs lukulistalla. Jännän kuuloinen tarina jossa tuntuu olevan paljon juttuja huolimatta lyhyestä pituudesta. Vähän tuo pieni fontti pelottaa ikänäköistä. Löytyisiköhän tuosta e-versiota?

    Liked by 1 henkilö

  11. Vaikuttaapa kiehtovalta kirjalta kuvauksensa puolesta. Harmi, että on tehty ulkoisilta puitteiltaan noin luotaantyöntäväksi. Ei vaatisi suuriakaan ponnistuksia tehdä kirjasta miellyttävälukuinen. Olen itse skipannut monet teokset niiden ahtaan taiton ja pienen fontin takia: tämä on etenkin monien suomalaisten pokkarien ongelma.

    Liked by 1 henkilö

    1. Ei se oikeastaan luotaantyöntävä ole, mutta vähän hankala. Ne valokuvatkin ansaitsisivat päästä paremmin näkyviin.

      Tykkää

      1. Okei, minulle pieni fontti on kyllä todella iso turn off, samoin liian täydet sivut ja pienet rivivälit ovat luotaantyöntäviä ts. eivät houkuttele hankaluutensa takia tarttumaan kirjaan. Mutta luulen, että jos tämän kirjastosta saa, niin mahdollisesti kesällä voisin lukaista.

        Liked by 1 henkilö

  12. Hienoa, että Savonia-raati on valinnut parhaaksi kirjan, josta en ole kuullutkaan! Palkinto nostanee Luolalapset edes hieman laajempien joukkojen tietoisuuteen kuten myös sinun bloggauksesi.
    Arviosi perusteella Luolalapset eivät nyt pääse lukulistalleni, sillä meneillään on sellaisen historian lukemisen kausi, joka on totta. Toisaalta minua esteetikkona kiinnostaisi nähdä tuo kirja, jos sen visuaalinen ilme on poikkeava.

    Liked by 1 henkilö

    1. On tosiaan hienoa, vaikka joku jo ennättikin Savon Sanomien yleisönosastossa arvostella raatia valinnasta, kun pitänyt kirjasta. Ei se tosiaan ihan valtavirtaa ole. Kuvitteellinen, fragmentaarinen päiväkirja, joka voisi olla totta. Käy toki hypistelemässä kirjaa kaupassa tai kirjastossa. Ehkä se pääsee lukulistallesi joskus myöhemmin?

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s