Adan algoritmi – kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan (Vastapaino, 2017; Ada’s Algorithm: How Lord Byron’s Daughter Ada Lovelace Launched the Digital Age, 2014; suomentanut Tapani Kilpeläinen; 310 sivua) on James Essingerin kirjoittama lennokas elämäkerta huippulahjakkaasta ihmisestä, joka sattui olemaan paitsi nainen aikana, jolloin naisten älyä ei juuri arvostettu eikä oikein tunnustettu, myös sairasteleva ja lyhytikäinen.
… Ada oivaltaa sen ydinseikan, että analyyttinen kone ja Jacquard-kutomakone toimivat pohjimmiltaan samoin, ja niin hän tekee upean ja valtaisan käsitteellisen loikan, jonka perusteella hänet on katsottava tietokoneen esihistorian merkittäväksi hahmoksi.
Tieteen historiassa — niin kuin taiteidenkin — naisten osana on usein ollut jäädä miesten varjoon, kun saavutukset on kirjattu miesten nimiin, tai naisten osuutta keksinnöissä on vähätelty. Tässä kirjassa sivutaan joitakin noista syistä samalla, kun ylistetään Adan älyä ja poikkeuksellista lahjakkuutta sekä sinnikkyyttä perehtyä matematiikkaan jopa sairasvuoteellaan. Kun Ada ystävystyi matemaatikko ja filosofi Charles Babbagen kanssa syntyi muun muassa kuvaus eräänlaisesta mekaanisesta yleistietokoneesta.
Ada ei pyri tässä mihinkään sen vähempään kuin keksimään tietojenkäsittelyn tieteen ja erottamaan sen matematiikan tieteestä.
Augusta Ada King, Lovelacen kreivitär (1815-1852) oli englantilainen matemaatikko, jota pidetään yleisesti ensimmäisenä tietokoneohjelmoijana. Ada Lovelace käänsi ranskasta englanniksi Luigi Menabrean artikkelin* Babbagen analyyttisesta koneesta ja varusti sen useilla omilla kommenteillaan, joista tuli lopulta kolme kertaa itse artikkelin laajuiset. Yhteen kommenttiin sisältyvää algoritmia pidetään maailman ensimmäisenä tietokoneohjelmana ja toisessa kommentissa käsitellään tekoälyn mahdollisuutta.
Teoksessa kuvataan kuitenkin vähintään yhtä laajasti 1800-luvun alkupuolen brittiylimystön sosiaalista elämää, paikoin hyvinkin kiehtovasti, mutta osittain myös huolimattomasti sekä etenkin alkupuolella Adan tarinan kannalta tarpeettomille sivupoluille, kuten hänen huikentelvan runoilijaisänsä tarinaan, eksyen.
Ada ymmärsi, että analyyttista konetta voitaisiin soveltaa mihin tahansa prosessiin, jossa käsitellään informaatiota. Hän oivalsi ja kirjoitti, että tämä merkitsi uutta tiedettä, informaation digitalisoimisen tiedettä,… Hämmästyttävää kyllä tuo tiede olisi voinut helposti syntyä keskellä 1800-luvun Britanniaa eikä vasta sata vuotta myöhemmin.
En ymmärrä ohjelmoinnista mitään ja olen matemaattisesti lahjaton, mutta Ada Lovelacen tarina ja saavutukset ovat minusta todella kiehtovia. Luin kirjan nopeasti kuin jännittävän trillerin.
*Sketch of the Analytical Engine invented by Charles Babbage, Es1. by L. F. Menabream with notes by Ada Lovelace. Scientific Memoirs, Selected from the Transactions of Foreign Academies of Science and Learned Societies 3 (1843): 666-731 plus 1 folding chart.
Tuulevin lukublogi 
Onpa mielenkiintoista, Byronin tytär ja matemaatikko. En ole Adasta ikinä kuullut. Mutta monella alalla miehet ovat omineet naisten keksinnöt itselleen. Muistaakseni Marie Curiekin koki jotain samantapaista.
TykkääLiked by 1 henkilö
Todellakin! Miten moni lie vaipunutkaan täysin unholaan.
Lovelace on sentään saanut nyttemmin julkisuutta. Ei hän eläessään sitä kaivannutkaan, käsittääkseni. Hän oli vain poikkeuksellisen tiedonjanoinen, fiksu ja lahjakas, eikä mikään voinut estää häntä opiskelemasta matematiikkaa.
Curie kuitenkin sain Nobel-palkintonsa.
TykkääTykkää
Vaikuttaa hurjan kiinnostavalta! Olen ymmärtänyt, ettei Ada edes asunut isänsä kanssa ja heidän välinsä eivät olleet hääppöiset. Sikäli harmi, että lordi Byron on pitänyt nostaa oikein kirjan nimeen saakka. Ikään kuin Ada ei olisi mitään ilman runoilijaisäänsä.
TykkääLiked by 1 henkilö
Se on kummallista, mutta ehkä myyvää? Aivan; Adan äiti läksi vauvansa kanssa omien vanhempiensa luo, kun tajusi, ettei runoilijasta ole isäksi. Lordi Byron häipyi sitten ulkomaille velkojia pakoon.
TykkääTykkää
Huomasin tämän kirjan ilmestyneen ja kiinnostuin heti. On sen verran ohjelmarivejä tullut aikanaan kirjoitetuksi. Hyvä, että nostit kirjan esille ja muistutit sen olemassaolosta.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista. Ilo muistutella. :)
TykkääTykkää
Ohjelmointi ei ole minunkaan juttuni, mutta kieltämättä muuten kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta aihepiiriltä. Tämäntyyppistä mikro- ja unohdettujen historiaa on aina kiinnostavaa lukea.
TykkääLiked by 1 henkilö
Niin minustakin.
Tässä liehutaan vähän turhan paljon Adan isän hyvinkin tunnetussa elämässä – välillä hieman kummalliseen juoruilevaan tyyliin – ennen kuin päästään varsinaiseen asiaan.
TykkääTykkää
Aina ilahduttaa ihan erityisesti, kun historian miespimeiltä käytäviltä saadaan joku merkittävä nainen nostettua valoon ja näkyville. Olen pannut tämän kirjan merkille, mutta mitään konkreettista en ole vielä asian suhteen tehnyt. Toivottavasti tieto Adan saavutuksista leviää laajalle.
TykkääLiked by 1 henkilö
Onhan se ainakin jo sillä tavalla levinnyt, että on olemassa esim. Ada-ohjelmointikieli. Ilmeisesti kuitenkin brittikustannusmaailmassakin ihan kirjan nimeen on pitänyt lordi Byron ympätä huomioarvosyistä. Taannoin oli Twitterissä kampanja liittyen Lego-hahmoihin kuuluisuuksista, että saataisiin Ada Lovelace -lego, mutten ole nyt seurannut, miten kävi. Se taisi olla yleisöäänestys.
TykkääTykkää
Miespimeä on hieno termi!
TykkääTykkää
Tämähän kuulostaa mahtavalta! Olisi ollut hieno esikuva nuorelle minulle, joka harkitsi matematiikan lukemista pitemmällekin. Lordi Byronin olisi saanut jättää teoksen nimestä kylläkin pois. Aivan turha lisä mielestäni.
TykkääLiked by 1 henkilö
Juu, onhan se aika hölmöä, että nostetaan matemaatikko unohduksista, mutta varmuuden vuoksi kuuluisan isänsä tyttärenä.
TykkääTykkää
Luin tämän alkuvuodesta ja kirja oli minulle positiivinen yllätys. Tykkäsin siitä, että mukana oli niin paljon ajankuvaa ja naisen asema tieteen parissa tietysti nousi esille. Kirja oli mukavan helppolukuinen, ei ollenkaan liian raskasta tekstiä.
TykkääLiked by 1 henkilö
Tosiaan kiitettävän helppolukuinen elämäkerta, niin sanotusti vetävää tekstiä.
TykkääTykkää
Kiitos vinkistä! Aina kannattaa lukea tarinoita merkittävistä naisista. Ada Lovelace, ihana nimi ja hänet kannattaa nostaa historian havinasta.
TykkääTykkää
Näin on.
TykkääTykkää
Onpa erikoinen! Ensin kiinnostuin, mutta nuo lainaukset kuulostaa taas aika kuivilla ja analyyttisiltä eikä lennokkailta ollenkaan?
TykkääTykkää
Ei ollut helppo valita.
TykkääTykkää