Kiinnostava kielemme

Olen kielestä kiinnostunut pilkunviilaaja ja kielipoliisi, joten tietysti tartuin teokseen nimeltä Sanaiset kansiot : suomen kielen vaietut vaiheet (Gaudeamus, 2017; 240 sivua), jonka ovat kirjoittaneet Ville Eloranta ja Jaakko Leino. Mielenkiintoinen teos se onkin.

Teos käy läpi suomen kielen historiallisia vaiheita, pohtii suomen asemaa ja tulevaisuuden näkymiä tieteen kielenä, ottaa kantaa lukemiseen sivistyksen mittarina, käy läpi ongelmallisia oikeinkirjoitus- ja kielioppiasioita, ja tutkailee kielen, erityisesti sanaston, muuttumista muun muassa lainasanojen kautta.

Synkimmissä tulevaisuudenkuvissa lainat tuhoavat suomen kielen: kun kieleen soluttautuu vieras sana tai vaikute toisensa jälkeen, lopulta ei tarvita koko suomea. … Jos lainasanoilla olisi aina tuhoisa vaikutus, suomea olisi tuskin puhuttu enää pitkiin aikoihin. … Uudet sanat tulevat kieleen tyypillisesti samoihin aikoihin kuin uudet ilmiöt. … vasarakirveskausi toi kieleemme sellaiset edelleen yleiset sanat kuin heinä, kirves, seinä, silta ja vuohi. Ne ovat peräisin balttilaisista kielistä. … muun muassa englannin, ruotsin ja saksan edeltäjiltä taas olemme saaneet esimerkiksi sanat kihla, kana, lanka, purje ja ratsu. … Jopa laina on laina — sekin on saatu muinaisilta germaaneilta.

Monia muitakin kielellisiä asioita — slangia, nimiasioita, sanakirjan laatimista, raamatullisia sanontoja, median kieltä, sanakirjojen toimittamista, sanaristikoiden sanoja, kirjakielen syntyä, onomatopoetiikkaa ja alapääjuttujakin — käydään läpi. Kirjoittajat aloittavat Volgan mutkasta ja päättävät sosiaaliseen mediaan, joten mittava määrä kielemme piirteitä käsitellään reippaaseen tahtiin suppeahkossa teoksessa.

Sitä kummastelen, että J. L. Runebergin alun perin ruotsiksi kirjoittamia Saarijärven Paavoa (Bonden Paavo, suomenettu useita kertoja, muiden muassa Elias Lönnrot, August Ahlqvist, Agathon Meurman, Paavo Cajander, Otto Manninen) ja Maamme-laulua (Vårt land, suomentaneet Julius Krohnin johtama runoilijaryhmä ja Paavo Cajander) lainataan suomen kieltä käsittelevässä kirjassa useamman säkeistön verran mainitsematta suomentajia.

Pidän siitä, että tietoteoksen kieli on sujuvaa. Tätä kirjaa oli pääosin ilo lukea paitsi sisällön myös muodon vuoksi. Mietin kuitenkin, kirjoittavatko kielimiehet ihan tarkoituksella, että ”Ikävät päätökset näkevät yleensä ennen pitkää päivänvalon kaikessa rumuudessaan…” nähdäkseen, kuinka moni kielipoliisi heitä ojentaa. Soo, so!

Mainokset

10 vastausta artikkeliin “Kiinnostava kielemme”

  1. Suomen kieli on minullekin rakas aihepiiri. Mietin paljon kielen eri käyttötapoja ja sen muuttumista. Tietysti yritän koko ajan myös kehittää omaa kieltäni ja taitoa sen monipuolisessa käytössä.

    Onkin järkyttävää, millä tasolla äidinkielen osaaminen monella nuorella ja aikuisella on. Erityisopettajan hommissa sai välillä todellakin nieleskellä katsoessaan, miten onnettoman vaikeaa kokonaisten lauseiden saati pidemmän yhtenäisen tekstin kirjoittaminen monelle on. Enkä puhu nyt lukivaikeuksista, vaan puhtaasta laiskuudesta ja tottumattomuudesta. Miten voi olla sellainen asenne, ettei omaa äidinkieltä pitäisi harjoitella ja opetella? En käsitä.

    Kieli muuttuu, sitä en kiellä. Mutta soisin silti, ettei upea kielemme aivan taantuisi pelkiksi hymiöiksi ja lyhenteiksi (vaikka niilläkin paikkansa ja tarkoituksensa on).

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos kommentista.
      Totta. Lukivaikeus ja laiskuus ovat eri asioita. Ei olisi minusta erityisopettajaksi. Yliopisto-opiskelijoidenkin äidinkielen taitoja joutuu joskus kummastelemaan.

      Tykkää

  2. Suomen kieli on minulle tärkeä työkalu ja siksi sen kehitys (ennen, nyt ja tulevaisuudessa) kiinnostaa. Sattumalta luin aiheeseen liittyvän kolumnin jostakin tällä viikolla. En koe kielen muuttumista ja vaikutteita englannista kovin suurina uhkina, sillä kielten sekoittumista ja lainasanoja on ollut aina. Samoin kieli kehittyy, 1700-luvun suomalaiselle meidän (kirja)kielemme olisi omituista.
    Mutta Suketuksen yllä tuoma pointti (hups, lainaa!) on totta ja huolestuttavaa. Ihmiset saavat kovin erilaiset lähdöt elämään sanavarastonsa ja kielitaitonsa puolesta. Se on surullista. Sitäkään en ymmärrä, miksi tieteen ja osin myös työelämän kieli yhä useammin on englanti. Olen vähän kummajainen LinkedInissäkin, kun en suostu englanninkieliseen profiiliin. 😊

    Liked by 1 henkilö

  3. Minä olen kauhean huono kielipoliisiksi, kun oma sääntöjentuntemukseni on aivan liian huonolla tasolla. Perstuntumalla mennään kaikessa kirjoittamisessa ja töissäkin mennään pahasti Finglishin puolelle ammattisanastossa.
    Onneksi on sitten niitä, jotka osaavat ja haluavat vahtia. Kyllä jokaisen suomalaisen pitäisi osata kirjoittaa edes sinnepäin oikein.
    Mielenkiintoisen kuuloinen kirja.

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos kommentista.
      Kirjaa suosittelen oikeastaan erityisesti niille/meille/teille, joille säännöt eivät ole pääasia, vaan se, mitä kielikorva sanoo.

      Tykkää

  4. Tässäpä taas tietoteos, jonka voisin lukea! Tällä hetkellä kiinnostaa tarttua tietopuolelta nimenomaan tällaisiin kevyemmin kirjoitettuihin, tai ei nyt välttämättä kevyempiin mutta sellaisiin joita lukiessa ei tarvitse niin paljon keskittyä vaikeisiin lauserakenteisiin ja sen sellaisiin.

    Yllä oleviin kommentteihin yhdyn, välillä töissä ja arjessakin törmää sellaiseen kielirunteluun että ihan pahaa tekee. Toki itsekin välillä sortuu kökköyksiin esimerkiksi pikaviestimiä käyttäessään, mutta pyrkimyksenä on kuitenkin kunnollinen suomen kieli. Hyvä kieli, säilytetään!

    Liked by 1 henkilö

  5. Oikeakielisyydessä on niin helppo romahtaa helppoihin ansoihin ja vaikkapa moittia lainasanoja kun huomion pitäisi kiinnittyä ilmaisujen yhdenmukaistumiseen ja latteutumiseen (sic!) tai kieliopin ”kulumiseen”. Kirja vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta katsaukselta.

    Juuri eilen olin Göteborgin kirkamessuilla kahdessa peräkkäisessä tilaisuudessa, joissa pohdittiin kielen ja todellisuuden suhdetta. Kumpi oli ensin muna vai kana, eli tyytyykö kieli yksinomaan kuvaamaan todellisuutta, vai muokkaako se sitä?

    Minna /Kirsin Book Club

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s