Nimetön (Karisto, 2017; 326 sivua) on Jyri Paretskoin ensimmäinen aikuisten romaani ja dekkari. Eikä ollenkan hullumpi sellainen.
Toimittaja Otso Vaarna on joutunut parisuhteestaan ja kodistaan poliisikaverinsa Tuomaan nurkkiin asumaan jäätyään kiinni syrjähypystä melko erikoisella tavalla. Kohtalokkaaksi osoittautunut kaunis nainen vei hotellihuoneessa paitsi muistin myös vasemman käden nimettömän sormuksineen. Erja-vaimo on kerrasta-poikki-tyyppiä eivätkä humalaiset aneluretket entiselle kotiovelle johda mihinkään.
Poliisista, vaikka kuinka olisi paras ystävä, ei ole apua naisen löytämisessä, sillä tuntomerkit ovat huterat eikä nimestä ole tietoa. Muuten Tuomas on suorastaan ylimaallisen avulias ja pitkämielinen ystävänsä suhteen.
Kun Otso sattumalta saa selville, että on muitakin nimettömänsä menettäneitä, tulee sormi- ja sormusvarkaan jäljittämisestä hänen elämänsä sisältö ja päämäärä. Jotenkin hän kuvittelee, että naisen löytäminen voisi korjata myös tuhotuneen avioliiton.
Otson edesottamusten rinnalla valotetaan myös salaperäisen naisen näkökulmaa. Mustasukkaisen koston edetessä paljastuu vähitellen suorastaan makaabereja yksityiskohtia.
Nimetön tarjoaa mustan huumorin sävyttämää kotimaista psykologista jännitystä. Juoni etenee pääosin sujuvasti, vaikka pieni tiivistäminen olisi ehkä kannattanut. Kielellisesti moitteeton teos on kelpo alku dekkaristin uralle.
Olen nähnyt Paretskoin jokunen vuosi sitten, kun Kirjavälitys järjesti kirjatapahtuman Oulussa ja hän oli siellä puhumassa. Kertoi, että aina kun hänen jossain virastossa pitää kertoa nimi, ei kukaan osaa kirjoittaa sitä oikein, vaikka hän tavaa kirjain kirjaimelta. Ihmisille tulee yllätyksenä, että nimensä kirjoitetaan samalla tavalla kuin se lausutaan. Vaikutti hauskalta persoonalta, mutten innostunut lukemaan Shell’s Angels -sarjaa. Kivaa siis kuulla, että on lähtenyt myös aikuisten kirjoja kirjoittamaan.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista. Hauska anekdootti.
TykkääTykkää
Hieno alkuasetelma kirjalla. Kotiin tullessa on jokin kadonnut lompakko tai kännykkä vielä helppo selitellä, mutta sormi voikin olla jo vähän vaikeampi.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
Aivan!
TykkääTykkää
Ai Nimetön-nimi viittaa siis nimettömään :D Olen tätä silmäillyt somessa ja lisännyt virtuaaliseen lukulistaani. Nimistä sen verran, että Niina mainitsee yllä Paretskoin suositun nuortenkirjasarjan, jota en vielä ole osaakaan lukenut (uusin on kuitenkin tulossa luentaan piakkoin). Se on nimeltään Shell’s Angles, ei Angels, kuten minäkin sen ensin olin lukenut!
TykkääLiked by 1 henkilö
Totta Kirsi, Shell’s Anglesin eli Shellin kulmien esikuva on Iisalmessa todellisuudessakin olemassaoleva Noparin Shell. Minulle tuttu ja nostalginen paikka, sillä mummoni asui sen naapurissa 😊
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
Siihen juuri! Kyllä tämä kannattaa lukea.
Olen harkinnut myös nuortenkirjojen testaamista.
Kiitos – olen aina lukenut sen angels… :D
TykkääTykkää
Tämä oli kyllä mainio lukukokemus, tykkäsin mustasta huumorista ja vähän vinksahtaneesta kokonaiskuvasta. Loppu tosin jäi ärsyttämään.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
Minua se ei ärsyttänyt. Vaikka vähän outo se on. Ehkä hän jatkaa seikkailujaan?
TykkääTykkää
Paretskoihin on pitänyt tutustua jo jonkin aikaa, mutta tämän perusteella taidan testata niitä nuortenkirjoja. Sinänsä ihan tykkään kyllä dekkareista, mutta jo tämä syrjähyppykuvio nosti karvat pystyyn. Otan dekkarini tällä hetkellä mieluummin joko dystooppisina tai päähenkilön oman elämän suhteen keveämpinä. :)
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
Dekkarigenressä on onneksi paljon valinnanvaraa.
TykkääTykkää
Hih. Shell’s Angels minäkin tuon olen lukenut aina… hyvä, että selvisi. Kirjoja siis en ole lukenut, ehkä siinä kohtaa olisi huomannut :-)
Kuulostaa jännästi vinksahtaneelta dekkarilta. Täytyy pitää mielessä, jos osuuu vastaan. Tosin mulla on alkuvuosi mennyt aikalailla keveän hömpän puolelle…
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
Ei tämäkään erityisen raskasta luettavaa ole.
TykkääTykkää
En ole Paretskoilta lukenut vielä mitään, mutta olen kyllä laittanut merkille hänen nuortenkirjansa. Tämä dekkari voisi olla silti olla enemmän minun makuuni. Kotimaisia dekkareita ei juuri tulekaan luettua, edellisestä on jo tosi kauan..
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
Ainakin dekkareissa on nykyään paljon valinnanvaraa
TykkääTykkää
Kotimainen ja dekkari, ei siis ensimmäisenä omalla lukuistalla :) Mutta tästä syystä on mukava lukea muiden postauksia, jotta avartaa vähän omaakin kirjallista näkökulmaansa. Jännittävältä vaikuttavasta juonesta huolimatta, en silti innostunut lisäämään tätä kirjaa omalle lukulistalleni :)
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
TykkääTykkää