Ennen syöksyä (Otava, 2017; Before the Fall, 2016; suomentanut Markku Päkkilä; 490 sivua) on minulle entuudestaan tuntemattoman yhdysvaltalaisen Noah Hawleyn toinen suomennettu ja kaikkiaan viides romaani. Kirjoittaja on kunnostautunut myös tv-sarjojen Bones ja Fargo käsikirjoittajana.
Romaanin lähökohta on omalaatuinen. Ökyrikkaiden pienlentokone syöksyy mereen mukanaan nelinenkisen omistajaperheen lisäksi heidän turvamiehensä, ystäväpariskuntansa, hyvänpäiväntuttu taidemaalari sekä miehistö eli lentäjä, perämies ja lentoemäntä. Maalari Scott onnistuu paitsi selviytymään elossa myös pelastamaan nelivuotiaan JJ-pojan uimalla sankarillisen matkan mantereelle öisessä aallokossa.
Tämän jälkeen tarina keskittyy, nimensä mukaisesti, enimmäkseen mereen syöksymistä edeltävään aikaan. Keitä olivat yhdeksän kuollutta ja kuka on — median pian epäilyttäväksi leimaama — tuntematon taiteilija, joka nyt joutuu pakoilemaan julkisuutta? Samalla tietysti seurataan onnettomuustutkintaa.
Henkilöiden erilaisten ja kiinnostavien elämäntarinoiden kautta tuodaan kirpeällä otteella esille suuria teemoja: Onko sankarilla muita vaihtoehtoja kuin julkisuus? Mitä merkitystä on rahalla? Kuinka lapsuus vaikuttaa loppuelämään? Onko yhden elämä arvokkaampi tai tärkeämpi kuin toisen? Saako toisen onnettomuudesta iloita tai hyötyä? Onko enää olemassa yksityisasioita kuin kaikkea tietoliikennettä voidaan seurata? Onko medialla enää pelisääntöjä? Millä on eniten valtaa — medialla, rahalla vai valtiolla? Mikä tekee ihmisen onnelliseksi?
Pidin kirjasta suuresti lukuunottamatta sen latteaa loppua. Jännitystä, mielenkiintoisia henkilöhahmoja — erityisesti suoraselkäinen ja hieman arvoituksellieksi jäävä taitelija Scott — ja ravistelevaa ajankuvaa.
Harmittaa tietysti sekin, että suomalaisen sivuhenkilön nimi on Chelsea Norquist; KVG:n aikoina ei voi olla liikaa vaadittua löytää romaanihenkilölle suomalainen nimi. Eikö kirjailijalle tullut mieleen, että romaani käännetään aika monelle kielelle?
Tuulevin lukublogi 
Tästä oli juuri Jukka Petäjän arvio Hesarissa. Hän ihmetteli jutussaan, miksi Hawleyn trilleri on julkaistu Otavan kirjaston sarjassa. Sinun juttusi perusteella vaikuttaa siltä, ettei kyseessä ole mikään tavallinen trilleri. Kiinnostavia teemoja, laitanpa lukulistalle (aargh). Onpa muuten typerä tuo ”suomalainen” nimi, näihin välillä törmää. Alice Munron novellikokoelmassa Jupiterin kuut oli amerikansuomalainen Ted Makkavala.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
Ei tämä ole minusta mikään ”tavallinen” trilleri, sikäli kuin sellaisia on, vaikka toisaalta trillereinä markkinoidaan myös hyvinkin korkealaatuista kaunokirjallisuutta. En ole järin innoissani mistään genrerajoista.
Totta, Ted Makkavalan nimi onnistui laskemaan Munrolle antamiani korkeita laatupisteitä. Sen kirjoitusaikaan ei kuitenkaan ollut nettiä, joten nimi on vähän helpompi antaa anteeksi kuin nykykirjallisuuden mukasuomalaiset nimet.
Kummallista, etteivät kirjailijat ajattele, että suomalaisetkin lukevat heidän kirjojaan – joko alkukielellä tai käännöksinä. Koskeekohan sama muitakin ”eksoottisia” kieliä.
TykkääTykkää
Asetelma kuulostaa mielenkiintoiselta, harmi jos se lopulta kuitenkin läsähtää latteaksi! Ehkä siis saan hyvällä omallatunnolla vain ohittaa tämän kirjan. :)
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
Ei asetelma varsinaisesti lässähdä. En vain pitänyt latteasta loppuratkaisusta.
TykkääTykkää
Minustakin asetelma kuulostaa mielenkiintoiselta. Media ottaa ihmisistä kaiken irti. Se osaa luoda oman mielikuvansa tapahtumista painottamalla valikoituja asioita. Taidan kuitenkin jättää väliin runsaan sivumäärän ja postauksessa esitettyjen kirjan laatuun vaikuttavien asioiden (loppu ja nimimoka) vuoksi.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
Media (yhdysvaltalainen) saa tässä kyllä kyytiä.
TykkääTykkää
Kuulostaa mielenkiintoiselta. Minulla vaan on jotenkin hassu suhde amerikkalaisiin kirjailijoihin. Useammin en tykkää kuin tykkään. Taidan olla liian eurooppalainen ajattelultani.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
Amerikkalaisiakin on monenlaisia.
TykkääTykkää
Tästä kirjasta sen enempää kuin kirjailijastakaan en ollut koskaan kuullutkaan, joten olipa hyvä lukea postauksesi. Kirjan kuuluminen Otavan kirjastoon herättää minussa ainakin tiettyjä odotuksia.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
Niin minussakin.
TykkääTykkää
Ensin ajattelin ohittaa olankohautuksella, mutta sait kyllä kiinnostumaan tuolla teemoittelullasi. On aina hyvä merkki, kun kirjasta pystyy vetämään ajatusviivoja mahdollisimman moneen suuntaan.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
Mukava kuulla.
TykkääTykkää
Tämäpä vaikuttaa kiinnostavalta. Mukana arvoitusta, ihmissuhteita ja paljon spekulaa sekä ilmeisesti kiinnostavia arvokysymyksiä. Enpäs olisi muutoin tiennyt tästä kirjasta, kiitos!
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
Kyllä. Kaikkia noita. Ja jännitystä. Vain romantiikka puuttuu.
TykkääTykkää