Kirsi Pehkonen jatkaa viime vuonna alkanutta Jylhäsalmi-sarjaansa elokuun helteisiin ja ukkosiin ajoittuvalla romaanilla Jylhäsalmella salamoi (Karisto, 2018; 197 sivua). En lue juurikaan niin sanottua naisten viihdettä, mutta näiden kesäisten, raikkaan romanttisten ja humorististen kirjojen parissa olen viihtynyt.
Sarjan ”pääosassa” ei ole henkilöhahmo, vaan sarjaa yhdistää paikka, kuvitteellinen itäsuomalainen kylä. Niinpä ensimmäisen osan Riina tavataan vain kerran ohimennen, kun keskushenkilönä on kiinteistövälittäjä Anna Ukkonen, tälläkin kertaa nuori nainen. Hän asettuu elokuun alussa vuokralaiseksi Haapa-ahon taloon, jonne myös Lontoossa asuvan poikaystävän on suunniteltu saapuvan koko syksyksi.
Toisin käy eikä se ole edes Annalle lopulta yllätys. Lukijalle ei ole sekään, kenen kanssa Anna ryhtyy pian vispilöitä kauppaamaan. Sopivasti mutkia asetellaan matkaan, ettei romanssi etenisi suoraviivaisesti ja tylsästi. Jännittäviäkin hetkiä koetaan — eikä niistä pienin ole kohtaaminen kotihiiren kanssa.
Vilpitöntä maalaisromanttista viihdettä kelpaa lueskella sulavien hankien keskellä kesää odotellessa.
P. S: Sitä vähän ihmettelen, että Annaa nimitetään timpuriksi, kun hän auttaa maalaamisessa ja inventaariossa. Ei timpuri ole mikään apulainen, vaan kirvesmies, puuseppä.
Tuulevin lukublogi 
Min luen niin vähän suomeksi että tämäkin on uusi tuttavuus minulle.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
TykkääTykkää
Heh, muistan sun edellisen bloggauksesi edellisestä osasta ja sen että tän kirjasarjan idea kuulosti aika viehättävältä. Kesäinen suomalainen pikkukylä ja joka kirjassa eri henkilö ja sen romanssikiemurat. :-) En juuri ikinä lue tällaisia kirjoja, mutta jotenkin tää idea miellyttää silti. :-)
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista. En minäkään yleensä. Pitäisiköhän?
TykkääTykkää
Kiitos vinkistä! Tämä on minulle ihan outo sarja, mutta aina välillä kevyet ja herttaiset kirjat ovat paikallaan. Huomaan kaipaavani sellaisia erityisesti kesäisin :-)
Samantyylinen lienee Anneli Kivelän Katajamäki-sarja, joka on tullut joskus vastaan.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista. Katajamäki-sarjaa en ole lukenut. Itäsuomalaisena näissä viehättää tietysti omalta osaltaan itäsuomalaisuus.
TykkääTykkää
Jännää, tunnen oikeassa elämässä ihmisen, jolla on tismalleen sama nimi kuin tämän kirjan päähenkilöllä. Sukunimi ei tietääkseni ole kauhean yleinen, joten aika hyvä sattuma! :)
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
Se on aina vähän outoa, kun jollain fiktiivisellä henkilöllä on tutun ihmisen nimi. Ei ole varmaankaan helppoa keksiä kirjojen henkilöille nimiä.
TykkääTykkää
Joskus kevyet ja kesäiset kirjat ovat paikallaan! Niissä ei tapahdu paljon mitään, joten ne ovat hyviä ’välipalakirjoja’. En kuitenkaan muista, milloin viimeksi olisin juuri tämän tyylisen kirjan lukenut.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
Kyllä tässä kaikelaista tapahtuu, mutta silti välipalakirja lienee ihan hyvä termi. Nopea ja kevyt eväs.
TykkääTykkää
Minäkin muistan bloggauksesi sarjan edellisestä osasta, mutta sitä en muista mitä siihen kommentoin. Nyt kommentoin kuin sinä: Pitäisiköhän, siis lukea.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista. Pitäisi, jonakin sopivana hetkenä kesää odotellessa, eläessä tai muistellessa.
TykkääTykkää
Tämä on kyllä hirmuisen kiva sarja! Mietin, että sijoittuukohan tämä saman kesän loppuun mihin edellinen kirja jäi, vaikutti ainakin Riinan tapaamisen perusteella siltä.
Itsekin olen lukenut ”näitä keveitä” viime aikoina vähän, mutta uusi Jylhäsalmi oli laitettava heti varaukseen.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista. Sama kesä minustakin!
TykkääTykkää