Miksi The Handmaid’s Tale ansaitsisi uuden suomennoksen — 1. Johdanto

Luin Margaret Atwoodin Orjattaresi (Kirjayhtymä, 1986; The Handmaid’s Tale, 1985; suomentanut Matti Kannosto; 395 sivua) pian sen suomennoksen ilmestymisen jälkeen vuonna 1987. Atwoodilta, josta sittemmin tuli yksi eniten arvostamistani kirjailijoista ja jonka Surfacing-romaanista (1972; suomennettu nimellä Yli veden 1986 eli samana vuonna kuin The Handmaid’s Tale) tein yleisen kirjallisuustieteen pro gradu -tutkielmani vuonna 1990, oli aiemmin suomennettu teokset Kivettyneet leikit (1981; Life Before Man, 1979) ja Lievää vakavampi (1982; Bodily Harm, 1981).

Olin jo pitkään suunnitellut lukevani teoksen alkukielellä, mutta lopullisen innoituksen siihen sain vasta nähtyäni tämän vuoden alkupuolella romaanin pohjautuvan televisiosarjan. Olin myös hankkinut romaanin uuden suomenkielisen painoksen (Tammi, 2017; korjattu suomenkielinen painos) ja päädyin lopulta lukemaan teokset rinnakkain luku kerrallaan.

Vertasin siis nimenomaan korjatuksi ilmoitettua suomennosta ja sitä alkuteosta, joka minulla oli ja joka sattui olemaan yhdysvaltalainen (New York: Fawcett Crest, 1985).

Törmäsin yllättäviin asioihin. Ensinnäkään en huomannut, että selkeitä virheitä olisi korjattu. (Verratessani myöhemmin uutta suomennosta vanhaan huomasin lisäksi  kohdan, jossa suomennos on korjattu väärin.) Toiseksi ihmettelin kohtia, jotka luin suomennoksesta löytämättä niitä alkuteoksesta. Kolmanneksi kummastelin suomennoksesta puuttuvia kohtia. Lisäksi pidin joitakin suomennoksen kohtia käsittämättöminä. Usein minua hämmensi myös suomennoksen tyyli.

Päätin vielä hankkia käsiini muutaman muun alkukielisen The Handmaid’s Talen (London; Jonathan Cape, 1986; London: Virago Press, 1987; London;: Vintage, 1996) katsoakseni poikkeavatko alkuteokset toisistaan — esimerkiksi olisiko jossakin painoksessa ne lauseet, jotka vaikuttivat suomentajan lisäyksiltä. En löytänyt sellaista.

Käsittelen suomalaisten versioiden eri omituisuuksia omissa postauksissaan eli aloitan tässä pienen sarjan aiheesta Miksi The Handmaid’s Tale ansaitsisi uuden suomennoksen.

Johdannon loppuun sopinee mielipide alkuperäisen suomennoksen kansikuvasta, joka on minusta epäonnistunut. Rubensmaisen runsas alaston naishahmo on kovin kaukana teoksen todellisuudesta, jossa orjattaret elävät kurinalaista elämää erittäin peittävissä punaisissa asuissaan.

Orjattaresi1
Päällys: Hannu Väisänen. 1986 kansikuva
Orjattaresi2
Kannen kuva: MGM Television Entertainment Inc. and Relentless Productions. Uuden suomenkielisen painoksen tv-sarjakannen kuvassa on nimiosan näyttelevä Elisabeth Moss.
Mainokset

16 vastausta artikkeliin “Miksi The Handmaid’s Tale ansaitsisi uuden suomennoksen — 1. Johdanto”

  1. Kylläpä tätä kirjaa on Suomessa kohdeltu kaltoin. Juuri kuuntelin Orjattaresi, eikä minusta sekään ollut kohtuullista, että lukijalla oli niin häiritsevän paksu s-kirjain, että ensimmäinen puoli tuntia meni sitä harmitellessa.

    Hienoa, että olet jaksanut paneutua käännöksen yksityiskohtiin. Arviointi saa painoarvoa, kun se perustuu faktoihin, eikä vain makuasioihin. Jotka nekin voivat raastaa, mutta siitä lisää kunhan saan bloggauksen valmiiksi.

    Minna /Kirsin Book Club

    Liked by 1 henkilö

  2. Kamala tuo suomalainen vanha kansi! Ei minustakaan kuvaa lainkaan sisältöä, vaikka en siis kirjaa ole lukenut (minulla on kyllä se enkuksi hyllyssäni, Vintagen painos vuodelta 1996), mutta sarjan olen katsonut. Minusta on todella mielenkiintoista lukea näistä havainnoistasi suomennoksen suhteen eli odotan innolla jatkohuomioitasi!

    Toisaalta harmittaa, että menin katsomaan sarjan ennen kuin luin kirjan koska nyt minulla on tosi suuri kynnys lukea tuo kirja, kun sen tapahtumat ovat jo tiedossa.

    Liked by 1 henkilö

  3. Hmm… minä olen usein epäluuloinen käännösten suhteen ja vuosikausia luin kirjat alkukielellä, silloin kuin satuin lukemaan englanniksi tai ranskaksi kirjoitettua kirjallisuutta. Toki hyvä kääntäjä saa teoksen elämään, mutta nyt kuulostaa ainakin tuo analysoimasi käännös vähän oudolta.

    Liked by 1 henkilö

  4. Täysin samaa mieltä kanssasi kansikuvasta. Jotakin on sentään korjattu. Minä kuuntelin Orjattaresi enkä pysty ottamaan kantaa käännöksen ongelmiin. Luen kyllä kaikki muutkin juttusarjaa osat, sillä kääntämisen ongelmat ovat alkaneet kiinnostaa.

    Liked by 1 henkilö

  5. Ooh, kiinnostavaa, aion lukea loputkin sarjan postaukset! Minä luin Handmaid’s Talen tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja aion lukea sen vielä uudelleen, vaikuttava kirja. Sarjaa pystyin katsomaan kaksi jaksoa, ahdisti niin paljon että se taisi nyt jäädä kesken vaikka hienosti olikin tehty.

    Tuo vanha suomennoksen kansi on tosiaan kammottava. Huh.

    Liked by 1 henkilö

  6. En ole lukenut kyseistä kirjaa, mutta se on kyllä lukulistallani. Kuulostaa kurjalta tuo suomennoksen laatu eli taidan etsiä teoksen alkuperäiskielellä, kun sen joskus otan lukuun.

    Liked by 1 henkilö

  7. Tervehdys! Tuli mieleen, että suomentaja on ehkä alun perin kääntänyt käsikirjoituksesta, jota on sittemmin muokattu. Tämä vain yhtenä ajatuksena. En tunne asiaa, enkä tiedä onko ketään prosessiin Suomessa osallistuneita enää keskuudessamme. En liioin tiedä, miten ”korjatun laitoksen” toimitustyö on edennyt. Sangen mielenkiintoinen tapaus – täytynee jatkaa tutkimuksia!

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos kommentista.
      Käsikirjoituksesta suomentaminen selittäisi monta asiaa, muttei sitä, miksi uutta painosta sanotaan korjatuksi, vaikkei se ole.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s