Luin Margaret Atwoodin Orjattaresi (Kirjayhtymä, 1986; The Handmaid’s Tale, 1985; suomentanut Matti Kannosto; 395 sivua) pian sen suomennoksen ilmestymisen jälkeen vuonna 1987. Atwoodilta, josta sittemmin tuli yksi eniten arvostamistani kirjailijoista ja jonka Surfacing-romaanista (1972; suomennettu nimellä Yli veden 1986 eli samana vuonna kuin The Handmaid’s Tale) tein yleisen kirjallisuustieteen pro gradu -tutkielmani vuonna 1990, oli aiemmin suomennettu teokset Kivettyneet leikit (1981; Life Before Man, 1979) ja Lievää vakavampi (1982; Bodily Harm, 1981).
Olin jo pitkään suunnitellut lukevani teoksen alkukielellä, mutta lopullisen innoituksen siihen sain vasta nähtyäni tämän vuoden alkupuolella romaanin pohjautuvan televisiosarjan. Olin myös hankkinut romaanin uuden suomenkielisen painoksen (Tammi, 2017; korjattu suomenkielinen painos) ja päädyin lopulta lukemaan teokset rinnakkain luku kerrallaan.
Vertasin siis nimenomaan korjatuksi ilmoitettua suomennosta ja sitä alkuteosta, joka minulla oli ja joka sattui olemaan yhdysvaltalainen (New York: Fawcett Crest, 1985).
Törmäsin yllättäviin asioihin. Ensinnäkään en huomannut, että selkeitä virheitä olisi korjattu. (Verratessani myöhemmin uutta suomennosta vanhaan huomasin lisäksi kohdan, jossa suomennos on korjattu väärin.) Toiseksi ihmettelin kohtia, jotka luin suomennoksesta löytämättä niitä alkuteoksesta. Kolmanneksi kummastelin suomennoksesta puuttuvia kohtia. Lisäksi pidin joitakin suomennoksen kohtia käsittämättöminä. Usein minua hämmensi myös suomennoksen tyyli.
Päätin vielä hankkia käsiini muutaman muun alkukielisen The Handmaid’s Talen (London; Jonathan Cape, 1986; London: Virago Press, 1987; London;: Vintage, 1996) katsoakseni poikkeavatko alkuteokset toisistaan — esimerkiksi olisiko jossakin painoksessa ne lauseet, jotka vaikuttivat suomentajan lisäyksiltä. En löytänyt sellaista.
Käsittelen suomalaisten versioiden eri omituisuuksia omissa postauksissaan eli aloitan tässä pienen sarjan aiheesta Miksi The Handmaid’s Tale ansaitsisi uuden suomennoksen.
Johdannon loppuun sopinee mielipide alkuperäisen suomennoksen kansikuvasta, joka on minusta epäonnistunut. Rubensmaisen runsas alaston naishahmo on kovin kaukana teoksen todellisuudesta, jossa orjattaret elävät kurinalaista elämää erittäin peittävissä punaisissa asuissaan.
Tuulevin lukublogi 
Kylläpä tätä kirjaa on Suomessa kohdeltu kaltoin. Juuri kuuntelin Orjattaresi, eikä minusta sekään ollut kohtuullista, että lukijalla oli niin häiritsevän paksu s-kirjain, että ensimmäinen puoli tuntia meni sitä harmitellessa.
Hienoa, että olet jaksanut paneutua käännöksen yksityiskohtiin. Arviointi saa painoarvoa, kun se perustuu faktoihin, eikä vain makuasioihin. Jotka nekin voivat raastaa, mutta siitä lisää kunhan saan bloggauksen valmiiksi.
Minna /Kirsin Book Club
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
Moinen s kuulostaa rasittavalta.
TykkääTykkää
Kamala tuo suomalainen vanha kansi! Ei minustakaan kuvaa lainkaan sisältöä, vaikka en siis kirjaa ole lukenut (minulla on kyllä se enkuksi hyllyssäni, Vintagen painos vuodelta 1996), mutta sarjan olen katsonut. Minusta on todella mielenkiintoista lukea näistä havainnoistasi suomennoksen suhteen eli odotan innolla jatkohuomioitasi!
Toisaalta harmittaa, että menin katsomaan sarjan ennen kuin luin kirjan koska nyt minulla on tosi suuri kynnys lukea tuo kirja, kun sen tapahtumat ovat jo tiedossa.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
Kirja kannattaa ehdottomasti silti lukea. On se niin paljon enemmän.
TykkääTykkää
Hmm… minä olen usein epäluuloinen käännösten suhteen ja vuosikausia luin kirjat alkukielellä, silloin kuin satuin lukemaan englanniksi tai ranskaksi kirjoitettua kirjallisuutta. Toki hyvä kääntäjä saa teoksen elämään, mutta nyt kuulostaa ainakin tuo analysoimasi käännös vähän oudolta.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
Hyvä käännös on aina aarre.
TykkääTykkää
Täysin samaa mieltä kanssasi kansikuvasta. Jotakin on sentään korjattu. Minä kuuntelin Orjattaresi enkä pysty ottamaan kantaa käännöksen ongelmiin. Luen kyllä kaikki muutkin juttusarjaa osat, sillä kääntämisen ongelmat ovat alkaneet kiinnostaa.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
Kuunteleminen sopinee hyvin tämän kokemiseen.
TykkääTykkää
Ooh, kiinnostavaa, aion lukea loputkin sarjan postaukset! Minä luin Handmaid’s Talen tänä vuonna ensimmäistä kertaa ja aion lukea sen vielä uudelleen, vaikuttava kirja. Sarjaa pystyin katsomaan kaksi jaksoa, ahdisti niin paljon että se taisi nyt jäädä kesken vaikka hienosti olikin tehty.
Tuo vanha suomennoksen kansi on tosiaan kammottava. Huh.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista ja kiinnostuksesta!
TykkääTykkää
En ole lukenut kyseistä kirjaa, mutta se on kyllä lukulistallani. Kuulostaa kurjalta tuo suomennoksen laatu eli taidan etsiä teoksen alkuperäiskielellä, kun sen joskus otan lukuun.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
Kannattaa. Ellei tule uutta suomennosta…
TykkääTykkää
Tervehdys! Tuli mieleen, että suomentaja on ehkä alun perin kääntänyt käsikirjoituksesta, jota on sittemmin muokattu. Tämä vain yhtenä ajatuksena. En tunne asiaa, enkä tiedä onko ketään prosessiin Suomessa osallistuneita enää keskuudessamme. En liioin tiedä, miten ”korjatun laitoksen” toimitustyö on edennyt. Sangen mielenkiintoinen tapaus – täytynee jatkaa tutkimuksia!
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos kommentista.
Käsikirjoituksesta suomentaminen selittäisi monta asiaa, muttei sitä, miksi uutta painosta sanotaan korjatuksi, vaikkei se ole.
TykkääTykkää
Oletko kysynyt asiaa kustantajalta? Olisi hyvä saada asiaan tietoa, spekulaation ilmanala on kovin ohutta.
TykkääTykkää
Kirjayhtymää ei enää ole. Suomentajaa ei enää ole. Tammi ei ole reagoinut kysymyksiin ns. korjatusta suomennoksesta.
TykkääTykkää
Sitten tosiaan ei voi kuin kummastella.
TykkääTykkää
Suomentaja Matti Kannosto on isäni ja asuu edelleen Helsingissä. 89-vuotiaana hän on lähes kuuro eikä hänelle kannata soittaa mutta hän saattaisi vastata etanapostissa lähetettyyn tiedusteluun.
On erittäinkin mahdollista että hän on suomentanut kirjan käsikirjoituksesta tai koevedoksesta. Kansainvälisissä bestsellereissä tai sellaiseksi otaksutuissahan tällainen ei ole lainkaan harvinaista. (Aloin itse suomentaa Joan Wolfin Punahirven tytärtä koevedoksesta kesällä 1991 lähes puoli vuotta ennen kuin alkuteos tuli USA:ssa markkinoille.) Atwood oli kuulemma ollut yllättynyt siitä että hänen kirjojaan kääntää mies mutta Kirjayhtymä vakuutti hänelle että tämä nimenomainen mies on yhtiön kärkikaartia ja selviää mistä hyvänsä.
Lisäksi suomennos on aina aikansa lapsi. 1980-luvun suomennos voi tuntua vanhahtavalta yksistään siksikin että arkipäivän kielenkäyttö on yli 30 vuodessa muuttunut.
Heikki Kannosto
Hyvinkää
TykkääLiked by 1 henkilö
Suuret kiitokset tästä.
TykkääTykkää
En tiedä saanko terveiseni välitettyä muuta kautta mutta tähän ainakin kommentoin että Matti Kannoston suomenkieliset käännökset ovat aivan mahtavia. Löysin tämän blogin sattumalta kun etsin mahdollisuutta kiittää kääntäjää Matti Kannostoa, luin hiljattain Atwoodin kirjan Lievää Vakavampi jonka M. Kannasto on kääntänyt, käännös oli todella hyvä ja onnistunut. Olen otettu siitä että englannista suomeksi käännetty teos oli niin onnistunut, suuria eroavaisuuksia Handmaidstale teoksessa aijon tutkia kun luen suomennoksen seuraavaksi mutta tosiaan halusin sanoa että arvosta ja kiitän Matti Kannostoa, aivan mahtavaa työtä ja etenkin otettu olen siitä että näitä kovin feministisiäkin teoksia on näin taitavasti kääntänyt mies.
TykkääTykkää
Kiitos kommentistasi.
Mielestäni kaikkia, myös feministisiä, teoksia voi kääntää mies, nainen tai muunsukupuolinen. En ole The Handmaid’s Tale -romaanin käännökseen liittyvässä juttusarjassani käsitellyt mitenkään suomentajan sukupuolta.
Olen mm. kummastellut suomennosnimeä (luultavasti kustantajan päätös), puuttuvia ja ”lisättyjä” kohtia (todennäköisin selitys käsikirjoituksesta suomentaminen), käännösvirheitä (sattuu kaikille) sekä etenkin ihmetellyt sitä, miksi uutta painosta nimitetään korjatuksi, vaikkei se sitä ole (ei alkupäräisen suomentajan asia) tarkoituksenani perustella, miksi Atwoodin upea romaani ansaitsisi uuden – ainakin oikeasti korjatun – suomennoksen.
Olen lukenut kaikki Atwoodin suomennetut teokset, monet useampaan kertaan, sekä alkukielellä kaikki suomentamattomat ja monia suomennettuja. Muiden suomennosten osalta en osaa olla kuin tyytyväinen.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos Tuulevi vastauksestasi ja muutenkin hienosta blogista minäkin kirjoitan blogia, paitsi englanninkielistä osoitteessa Books I RED (bookskread.blogspot.com) tosin ei todellakaan yhtä hieno kun tämä sinun blogi. Lukuhistoriasi koskien Atwoodin teoksia tekee minuun kyllä vaikutuksen, en voi sanoa olevani yhtä hyvä Atwood fani vaikka olen toki sitäkin ja arvostan häntä suuresti. Juuri tänään olen menossa lähikirjaastooni lainaamaan muutamia Kannoston suomennoksia, ja tilasin muuten suomenkielisen Orjattaresi teoksen Suomalaisesta koska siellä oli kampanjassa 3 pokkaria hintaan 15 e joten kun saan oman suomenkielisen pokkari käännöksen voisin tehdä siihen merkintöja ja katsoa näitä eroavaisuuksia onko sinulla näistä listaa ja sopiiko kysyä saisiko sitä listaa katsoa, olisin kiinostunut näistä eroavaisuuksista jotka olet huomannut. Muinain Italialaiset sanoivat ”Traduttore, traditore” eli the translator is a traitor eng. Toivoisin kuitenkin että olisimme kääntäjille lempeitä, etenkin juuri Kannosto kääntäjänä on mielestäni erittäin taitava ja muutenkin kääntänyt esim Fahrenheit 451 teoksen jonka alkukieli (englanti) on muodollisesti todella juuri siinä teoksessa haastavaa käännettävää vähintäänkin. Taitavat Kannasto ja Atwood olla suurin piirtein samanikäisiä, pitkää ikää ja terveyttä heille molemmille.
TykkääTykkää
Kiitos!
Aloin kiinnostuksella lukea postaustasi Bodily Harm – Margaret Atwood, mutta et oikeastaan kirjoittanutkaan kirjasta, vaan (ilmeisesti) ajatuksista, joita se herätti.
Minä en kirjoittaisi kirjailijalle (ainakaan) töykeää kirjettä. Ei tosin ole tullut mieleen kirjoittaa kirjailijoille muutenkaan. Olet kuitenkin tavannut Margaret Atwoodin Turun kirjamessuilla vuonna 1994, jolloin The Robber Bride / Ryövärimorsian ilmestyi suomeksi.
Minulla ei ole muuta ”listaa” kuin kahdeksanosainen blogipostaussarja Miksi The Handmaid’s Tale ansaitsisi uuden suomennoksen.
TykkääTykkää