Miksi The Handmaid’s Tale ansaitsisi uuden suomennoksen — 4. Lisätyt kohdat

Aloitin muutama viikko sitten pienen sarjan aiheesta Miksi The Handmaid’s Tale ansaitsisi uuden suomennoksen. Käsittelen näissä kirjoituksissa suomalaisten versioiden outouksia. Johdannossa kerroin syitä tähän kirjotussarjaan, sitten pohdin väärinkorjaamista ja viimeksi keskityin suomennosnimeen.

Nyt kummastelen suomennosten lauseita ja virkkeitä, joita ei ole alkuteoksessa. Ne ovat samoja sekä alkuperäisessä suomennoksessa että niin sanotussa korjatussa suomennoksessa. Ensimmäinen tällainen kohta on aivan ensimmäisessä luvussa.

Sara-täti ja Elizabeth-täti olivat vahdissa; heillä oli karjapiikki josta sai sähköiskun ja nahkavyössä pienoisradiopuhelin, joka oli yhteydessä keskustietokoneeseen.

Alkutekstissä virke tädeistä ja sähköisistä paimensauvoista päättyy nahkavöihin:

Aunt Sara and Aunt Elizabeth patrolled; they had electric cattle prods slung on thongs from their lether belts.

Seuraava huomaamani lisäys on neljännessä luvussa:

 – Eilisen jälkeen on kukistettu lisää kapinallisia.

– Kiitos olkoon, minä vastaan. En kysy mistä hän sen tietää. Ei sellaisesta ainakaan eilisillan uutisissa mainittu. – Keitä he olivat?

Missä kumman uutisissa? Ei niitä tässä mainita:

”They’ve defeated more of the rebels, since yesterday.”

”Praise be,” I say. I don’t ask her how she knows. ”What were they?”

Seuraavan lisäyksen huomasin vasta luvussa 41. En väitä, etteikö niitä voisi olla välilläkin. En verrannut joka virkettä tai kappaletta, vaan luin alkuteosta ja suomennosta vuorotellen luku kerrallaan.

Puhun ihan liikaa. Kerron hänelle asioita joita minun ei pitäisi kertoa. Kerron Moirasta, Gleniläisestä ja maydaysta. Vaikka en kyllä Lukesta.

Maydaysta?

I talk too much. I tell him things I shouldn’t. I tell him about Moira, about Ofglen; not about Luke though.

Epilogiin eli Historioitsijoiden huomioihin on kasautunut monenlaisia kummallisuuksia. Ensin hämmentää tämä pieni lisäys:

Hänen esitelmänsä nimi on ”Orjattaren tarinaan liittyvät aitousongelmat”. Annan siis nyt puheenvuoron professori Wadelle. Pyydän anteeksi. Professori Pieixotolle.

Professori Kuunsirppi* ei sekoita nimiä alkutekstissä:

The title of his talk is ”Problems of Authentication in Reference to The Handmaid’s Tale”. Professor Pieixoto.

Seuraavaksi ihmetyttää tämä kohta, josta osa näyttäisi puuttuvan** ja osaa en onnistuu paikantamaan alkuteoksesta:

… tarjoutunut tilaisuus näiden äänitteiden tekemiseen. Oli tietenkin yhtä mahdollista, että nauhat oli kuljetettu taloon myöhemmin.

Talossa numero 2190 asuva perhe oli ikävä kyllä pitänyt sitä hallussaan vasta kahdeksan vuotta eikä siltä herunut meille mitään käyttökelpoisia tietoja. Seuraavaksi yritimme saada selvyyttä asioihin talon aiempien kauppakirjojen avulla, niin puutteellisia kuin ne olivatkin. Lopulta löysimme enemmänkin hyvällä onnella kuin älyllämme kaksi vanhaa naista, jotka kertoivat syntyneensä ja kasvaneensa tässä mainitussa talossa.

Alkuteoksessa näin:

…during which she would have had the opportunity to make the recordings. Of course, there was nothing to rule out the possibility that the tapes had been moved to the site in question after they had been made. We hoped to be able to trace and locate the the descendants of the hypothetical occupants, whom we hoped might lead us to other material: diaries, perhaps, or even family anecdotes passed down through the generations.

Unfortunately, this trail led nowhere. Possibly these people, if they had indeed been a link in the underground chain, had been discovered and arrested, in which case any documentation referring to them would have been destroyed.

Koko epilogi on suomennoksessa melko sekava, joten otan mukaan enää yhden selkeän lisäyksen:

Mitä me maksaisimmekaan paristakymmenestä liuskasta Waterfordin yksityistietokoneen tekstiä! Mutta eipä kai meillä ole oikeutta moittia kertojaamme siitä, ettei hän niissä oloissa hypännyt mieluummin tietokoneapulaise sänkyyn. (Naurua.) Meidän on toden totta oltava kiitollisia kaikista muruistakin, mitä historian jumalatar suvaitsee eteemme ripotella.

Englanniksi:

What would we not give, now, for even twenty pages or so of print-out from Waterford’s private computer! However, we must be grateful for any crumbs the Goddess of History has deigned to vouchsafe us.

Voin kestää sen, että suvaitsee meille suoda on käännetty suvaitsee eteemme ripotella, mutta suomentajan ilmeisesti itse keksimää tietokoneapulaisen sänkyyn hyppäämisen toivetta en saata sietää.

Jos romaanista kuitenkin on olemassa englanniksi sellaisia (vanhempia tai uudempia) painoksia, joissa radiopuhelimet ja keskustietokone, eiliset uutiset, mayday, nimisekoilu, talo 2190, kaksi vanhaa naista ja tietokoneapulaisen sänky ovat mukana näissä kohtauksissa, kertokaa minulle. Muuten jään edelleen ihmettelemään näitä lisäyksiä.

*Oma kysymyksensä on sekin, miksi nimi Crescent Moon on käännetty suomeksi, mutta esimerkiksi nimeä Serena Joy ei ole.

**Puuttuvia kohtia ja suomennokseen muutettua kappaleiden järjestystä sekä ilmeisiä väärinkäsityksiä käsittelen tarkemmin sarjan seuraavissa osissa.

Tekijä: Tuulevin lukublogi

Lukija. Kirjabloggaaja. Kirjastoihminen.

9 vastausta artikkeliin “Miksi The Handmaid’s Tale ansaitsisi uuden suomennoksen — 4. Lisätyt kohdat”

  1. Onpa mielenkiintoista. Minä en ole koskaan vertaillut näin tarkasti käännöksiä. Luuletko että tällaiset virheellisyydet ovat kovin yleisiä? Näissä käännöksissä alkuperäinen ajatus muuttuu.

    Liked by 1 henkilö

  2. Jospa Kannoston suomennos on tehty käsikirjoituksesta…? Ei suomentaja VOI lisäillä omasta päästään tuollaisia. Jos kyse olisi poistoista, olisi helpompi uskoa että suomentaja on syyllinen. (Käsikirjoituksesta suomentaminen on vihonviimeistä hommaa, muutoksia tulee joskus runsaastikin, niin poistoja kuin lisäyksiäkin.) Silloista suomalaista kustantamoakaan ei enää ole.

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos kommentista.
      Tämä on hyvä selitys. Ei minustakaan VOI. Siksi olenkin niin ihmeissäni. Myös poistoja on, ja paljon enemmän, mutta eivätkö ne selittyisi samalla? Palaan niihin jatko-osissa, koska tämä on NIIN mielenkiintoista. Nykyisin taidetaan ilmoittaa, jos on suomennettu käsikirjoituksesta, mutta ei ehkä ollut tuolloin tapana?

      Tykkää

  3. Minullekin on kerran käynyt niin, että suomennos tuli kustannustoimittajalta takaisin täysin käsittämättömin merkinnöin. Minulla ollut kirja oli ihan jo kirjan näköinen, joten aluksi ajattelin että kustannustoimittaja on tehnyt työnsä humalassa, niin kummallisia ne korjausmerkinnät olivat ja kun tietysti vertasin niitä minulla olleeseen alkukieliseen tekstiin, en nähnyt niille mitään perusteita. Kohta mietin, että hän on varmasti luullut minun suomentaneen humalassa. Siinä vaiheessa, kun nivaskassa oli merkintä ”Tämä luku on kirjassa eri kohdassa!” hermostuin ja soitin kustantamoon. Kävi ilmi, että olivat unohtaneet lähettää minulle lopullisen version kirjasta. Minulle annettu painettu kappale oli ollut kansainvälisten kirjamessujen myyntiversio, jota oli sen jälkeen vielä muutettu aika tavalla. Muutokset olivat tietysti laidasta laitaan. Paras (tai pahin) taisi olla sellainen, jossa mies panee kätensä tunteistaan epävarman naisen polvelle, joka pohtii: ”He put his hand on my knee, and I didn’t love it.” Lopullisessa versiossa: ”… and I didn’t move it.”

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos kommentista ja suomennostyön haasteiden valaisemisesta. Arvostan suomentajia suuresti. Heidän ansiostaan luen maailmankirjallisuutta. Kirjoitussarjani tarkoitus ei ole suomentajan mollaaminen, vaan sen perusteleminen, miksi The Handmaid’s Talen kaltainen tärkeä romaani minusta ansaitsisi uuden suomennoksen. Uuden painoksen ilmoitetaan olevan korjattu, muttei se ole.

      Liked by 1 henkilö

  4. Minä en ainakaan loukkaantunut enkä ajatellut että tässä mollataan suomentajia. Hyvähän se meidänkin ammattikuntamme kannalta on, että suomennoksista ja nimenomaan niiden laadusta ollaan kiinnostuneita ja puhutaan. Jotta myös tulee näitä luontevia keskustelupaikkoja meidän suomentajien kertoa työn arjesta ja siitä, mitä kaikkea voi matkan varrella tulla vastaan.

    Kerroin tuon oman kokemukseni ihan sen vuoksi, että se on aika karmaiseva joskin myös nyttemmin jo naurattava kokemus mutta toisaalta yksi esimerkki siitä miten eriskummallisiin tilanteisiin työssä voi joutua.

    Liked by 1 henkilö

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

One Entry to Research

Critical assessment of Web of Science, Scopus and Google Scholar. Updated by Lars Iselid, Umeå University Library, to document a Swedish BIBSAM project.

Bibbidi Bobbidi Book

Blogi kirjoista, lukemisesta ja kulttuurista.

Luetut.net

Kirjablogi

The Bibliomagician

Comment & practical guidance from the LIS-Bibliometrics community

musings of a medical librarian

and mutterings about anything else that takes my fancy!

Les! Lue!

Norsk litteratur på finsk og finsk litteratur på norsk - Norjalaista kirjallisuutta suomeksi ja suomalaista kirjallisuutta norjaksi

%d bloggaajaa tykkää tästä: