Valon poliisit pyrkivät suojaamaan helsinkiläisiä ja hirttämään väärintekijät. Kaikki ovat saaneet mahdollisuuden: jos ei pysty tekemään työtä, voi kerjätä. Niin hoituvat vanhukset, vammaiset ja vähämieliset, lapsia ei hoidettavana enää olekaan. Valon Helsinki on selkeä kaupunki. Se ylläpitää Valon Taivaan käyttäjiä, jotka ylläpitävät sitä.
Me olemme Valoa varten, Akseli tajuaa kunnolla ensimmäisen kerran. Meidän yhteiskuntamme ei ole rikollisille, se ei ole lainkuuliaisille, se on Valolle, yhteiskuntarauha on hyväksi bisnekselle.
Me elämme valokratiassa,…
Piia Leinon Taivas (S&S, 2017; 349 sivua) on vakuuttava dystopia lähitulevaisuuden Suomesta, tarkemmin sanottuna Helsingistä, joka on oma valtionsa. Se on nahkapäiden hallitsema diktatuuri, jonka asukkaat elävät välinpitämättömyyden sumussa vailla toiveita, intohimoja tai suunnitelmia. Ainoa pakopaikka on koukuttava virtuaalitodellisuus nimeltä Taivas.
Valtion omistama Valo alkoi luoda Taivasta 2020-luvulla, parikymmentä vuotta ennen lamaannusta ja kymmenisen vuotta ennen Akselin syntymää. Taivas oli alusta lähtien suomalaisten suosikki, vuodesta 2047 ainoa sallittu virtuaalimaailma. Käyttöoikeus, lasit ja puku veivät ison osan useimpien palkasta, eikä neljäsosalla väestöstä ollut niihin ollenkaan varaa.
Akseli on tutkija. Hän tekee yliopistolle jonkinlaista kulttuurihistoriallista tutkimusta ansaitakseen vuorokautiset tuntinsa Taivaassa. Sitten hän saa esimieheltään kokeiltavaksi lääkkeitä, joista ei saa kertoa kenellekään. Pian hän tuntee outoa tarvetta liikkua ja sitten tutustua reaalimaailmassa Iinaan, naiseen, jonka on kohdannut Taivaassa. Iinan tehtävä yhteiskunnassa on pitää huolta Jalosta, joka työskentelee Valolle. He muistavat, millaista oli elää ennen sisällissotaa ja etnistä puhdistusta, mutta nyt he eivät elä, vaan ovat vain olemassa – niin kuin kaikki muutkin.
Teoksen surumielinen tunnelma saa voimansa kauniista kielestä. Pelottavien asioiden kertominen harkitun toteavasti on tehokasta ja uskottavaa. Romaanin maailman ahdistavat reunaehdot – fundamentalistinen nationalismi, globaali ilmastonmuutos, äärimmäinen yksilökeskeisyys ja teknologian tarjoama todellisuuspako – orastavat tässä ajassa.
– Kaikki ajatukset ovat kesken. Mikään ei ole valmista, ei edes Taivas.
Akseli alkaa aavistaa, miksi koneet eivät ratkaisseet ihmiskunnan kasautuvia ongelmia. Ne saatiin jäljittelemään ihmisaivojen rakennetta, mutta jotain jäi puuttumaan.
– Ne eivät tunne halua ajatella. Ne luulevat olevansa valmiita. Me väsyimme koneiksi, mutta koneista ei tullut ihmisiä.
Mitä on olla ihminen? kysyy Piia Leinon hieno, tärkeä romaani.
Onpas kiinnostavan oloinen kirja. Suomalaista kovaa dystopiaa ei olla kirjoitettu mielestäni romaanimuodossa kovinkaan paljon – spefinovelleissa niitä on tosi paljon. Laitan tämän kirjan ylös.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiva, että kiinnostuit. En tiedä, mitä on ”kova” dystopia, mutta onhan näitä joitain: Maarit Verronen, Johanna Sinisalo, Emma Puikkonen, Emmi Itäranta, Risto Isomäki, Esa Mäkinen, Kimmo Tuominen…
TykkääTykkää
Minulla jäi tämä kirja kesken. En tosin ole mikään dystopioiden lukija, genre tuntuu vähän liian ahdistavalta. Tämä kirja ei nyt varsinaisesti ehtinyt minua ahdistaa, mutta koin juonen hieman tylsäksi enkä oikein päässyn kirjan imuun. Odotin kyllä kirjalta paljon, sillä tätä on kehuttu muissakin blogeissa. Ehkä oli sitten se kuuluisa väärä lukuhetki, odotin kenties menevämpää juonta… mutta kirjan kansi on sentään erittäin kaunis!
TykkääLiked by 1 henkilö
Luultavasti se kuuluisa väärä hetki, koska kirja on oikeasti oikein luettava ja hieno.
TykkääTykkää
Tämäpä vaikuttaa kiinnostavalta. Pitääpä laittaa mieleen. Kauhean paljon on taas tullut vastaan kirjoja, joista en muista koskaan mitään kuulleeni, mutta nyt tekisi mieli lukea.
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiva, että kiinnostuit.
TykkääTykkää
Tämä vaikuttaa kirjalta, joka pitäisi lukea. Ja samaan aikaan pyörii mielessä vahva epäily noin synkän kuvan kestämisestä. Ehkä se on kuitenkin niin kaukaisessa tulevaisuudessa, ettei vyöry täysillä päälle.
Voi kun osais päättää! Ehkä luen tämän, kun elämä kuljettaa sen käsiini. Silloin niin on tarkoitettu ;-) Nimi jää joka tapauksessa mieleen.
Minna /Kirsin Book Club
TykkääLiked by 1 henkilö
Kyllä tämän kestää, koska toivo herää.
TykkääTykkää