Dekkarihaaste 2019

Tarvitsenko minä muka haasteen lukeakseni dekkareita? En tiedä, mutta olen tänä vuonna vähän hurahtanut kaikenlaisiin lukuhaasteisiin, joten tässä Pohjoisen lukuhaasteen ensimmäisen lisähaasteen yhdeksän kirjan listaus.

  1. Dekkari, jonka tapahtumiin liittyy meri tai järvi: Heine Bakkeidin Meren aaveet (Into, 2019; Jeg skal savne deg i morgen, 2016; suomentanut Jonna Joskitt-Pöyry; 335 sivua). Pääosassa on Thorkild Aske, entinen poliisi, joka romaanin alussa vapautuu vankilasta. Tapahtumapaikka on Tromssan seutu Pohjois-Norjassa, jonne mieleltään järkkynyt Aske lähtee etsimään kadonnutta rikasta nuorukaista.
  2. Dekkari, josta olet kuullut paljon, mutta et ole itse lukenut: Kuulin Dekkarifestivaaleilla ja Helsingin kirjamessuilla paljon monistakin dekkareista, joita en ole itse lukenut. Esimerkiksi Patricia G. Bertényin Salaisuuksien galleria (Tammi, 2019) ja Emma Luoman Vain huonoja vaihtoehtoja (Myllylahti, 2019) odottavat lukupinossa, Mariette Lindsteinin Lahko-sarjan osat Ehdoton valta (Atena, 2018) ja Tuomiopäivä (Atena, 2019) ovat harkinnassa, samoin Matti Röngän Uskottu mies (Gummerus, 2019) ja Arttu Tuomisen Verivelka (WSOY, 2019). Tämä on minusta omituinen haastekohta, koska se viittaa kirjaan, jota en ole lukenut. Jos dekkarin pitää kuitenkin olla luettu, sopivat kohtien 1, 3, 7 ja 9 kirjat tähän — kaikista olen kuullut kirjailijoiden itsensä puhuvan haastatteluissa — ja lukumääräkin tulee täyteen, koska kohdassa 3 on kaksi kirjaa.
  3. Dekkari, joka tapahtuu paikassa, jossa olet aina halunnut käydä / joka sijoittuu kaupunkiin, jossa olet käynyt: Simone Buchholzin Revolverisydän & Krokotiiliyö (Huippu, 2019; Revolverherz, 2009 & Blaue Nacht, 2017; suomentanut Anne Kilpi; ) sijoittuvat molemmat Hampuriin, jossa olen käynyt montakin kertaa. Sarjan päähenkilö Chastity Riley on syyttäjä. Teosten tyyli on niukka, tehokas ja vaikuttava. Suomennetut osat ovat sarjan ensimmäinen ja kuudes osa. Lukisin kovin mielelläni myös muut osat.
  4. Dekkari, josta on tehty tv-sarja (tai tv-sarja, josta on tehty dekkari): Viveca Stenin Huonossa seurassa (WSOY, 2019; I fel sällskap, 2018; suomentanut Sjöblom, Sirkka-Liisa; 518 sivua) on jo yhdeksäs osa Sandhamnin murhat -sarjaa, josta on tehty televisiosarja. Tv-sarjaa en ole katsonut, mutta kaikki sarjan kirjat olen lukenut.
  5. Dekkari, jännityskirja kirjailijalta, jonka tuotantoa en ole lukenut aiemmin ja jonka nimessä on å, ä tai ö: Esa Mäkisen Totuuskuutio (Otava, 2015; 239 sivua). Oletan, että ”jonka nimessä” viittaa kirjailijan eikä kirjan nimeen.
  6. Dekkari, jonka kannessa on ruusu, eläin tai kulkuneuvo: Kate Atkinsonin Transcription (Black Swan, 2019; 416 sivua). Oman pokkarini kannessa on haikara. Atkinson on lempikirjailijoitani.
  7. Dekkari, jossa on useampi tekijä: Pirulainen-esikoisdekkarin (Bazar, 2019; 333 sivua) kirjoittanut kirjailija Tomas Gads on kaksi kirjoittajaa Satu Roos ja Kaisa Nummela.
  8. Tieteis- tai fantasiadekkari: Kimmo Tuomisen Pimeän verkon oraakkeli (Aula & Co, 2018; 312 sivua) on synkän dystooppinen tieteisjännäri.
  9. Dekkari, jossa seikkailee tunnettu salapoliisi: Virpi Hämeen-Anttilan Kirkkopuiston rakastavaiset (Otava, 2019; 319 sivua) on jo kuudes Karl Axel Björkin tutkimuksista kertova dekkari.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s