Anne Holtin Kuolematon kunnia (Gummerus, 2020; En grav for to, 2018; suomentanut Outi Menna; 499 sivua) aloittaa kokeneen norjalaisdekkaristin uuden Selma Falck -sarjan.
Viisikymppinen Selma on peliriippuvainen huippuasianajaja, joka on juuri menettänyt lähes kaiken – perhettä, kotia ja asianajolupaa myöten. Hän on kuitenkin lyönyt vedon, jonka voittamalla voi saada osan elämästään takaisin. Puhdistamalla hiihtolupaus Hege Chin Morellin nimen ja maineen doping-epäilyistä ja mahdollistamalla tämän olympiamatkan hän kuittaa velkansa tämän isälle.
Pian toinen hiihtäjä kuolee ja hänenkin epäillään käyttäneen dopingia. Liittyvätkö tapaukset yhteen? Media penkoo koko maajoukkuetta ja sen johtoa.
Selmalla on kaksi apuria. Toinen on Dagens Gang -lehden toimittaja, jonka kanssa Selma vaihtaa tietoja luottamuksellisesti ja toinen entinen rikoskomisario ja nykyinen asunnoton, eräänlainen mentori epävakaudestaan ja vainoharhoistaan huolimatta.
Kuolematon kunnia on ajankohtainen rikosromaani huippu-urheilun raadollisesta maailmasta teemoinaan dopingin lisäksi niin kansallismielisyys, korruptio kuin valtasuhteet; sekä perheissä että organisaatioissa.
Mielestäni teos on hieman liian pitkä ja paikoin jaaritteleva eikä yllä kirjailijan parhaimpien Hanne Wilhelmsen tai Inger Johanne Vik -dekkarien tasolle, mutta mielenkiintoisen päähenkilö Holt on jälleen kehitellyt.
Tuulevin lukublogi 
Ensinnäkin kiva, että enemmän kirjoittaneet dekkaristit aloittavat uusia sarjoja. Ehkä heistäkin alkaa jossain kohtaa tuntua, että henkilöhahmoista tulee liian ahtaita. Kun itse olen lukenut dekkareita vasta vajaan vuoden, ei nappaa aloittaa alusta jotain sarjaa, jossa on jo toistakymmentä osaa. Tämän kirjan aiheissa oikein mikään vain ei houkuta minua tutustumaan Selmaan.
TykkääLiked by 1 henkilö
Ei minuakaan maastohiihto tai doping isommin innosta. Tuskin olisin lukenut ilman aiempaa Holt-kokemusta ja suosittelenkin mieluummin hänen varhaisempaa tuotantoaan.
TykkääTykkää