Kirjabloggaajien joulukalenteri 2021: Luukku 2

Joulu ja juhla on … lainattu suomeen tismalleen samasta sanasta mutta eri aikoina.
Germaanisissa kielissä sana on tarkoittanut pakanallisista keskitalven juhlaa ja sittemmin joulua. Sen nykymuotoja ovat muun muassa ruotsin jul ja englannin Yule, joka tosin jo muinoin sai rinnalleen yleisemmin käytetyn sanan Christmas. Joulu on suomessa juhlaa uudempi sana: joulu on saatettu lainata kantaskandinaavista tai jo kantagermaanista, mutta juhla on tullut suomeen jo siinä vaiheessa, kun sana on germaanisessa lainanantajakielessä ollut muodossa *jehwla.
Molemmilla sanoilla on paikkansa suomen kielessä, …
… tapauksia on suomen kielessä muitakin. Esimerkiksi peruna ja päärynä … kietoutuvat toisiinsa jokseenkin hämmentävästi.

Miten? Siitä ja monesta muusta mielenkiintoisesta suomen kielen sanasta voi lukea teoksesta Sana sanasta : suomen kielen jäljillä (Tammi, 2021; 284 sivua), joka on mitä sopivin joulukalenteriluukku: täynnä iloisia yllätyksiä. Ville Eloranta ja Lotta Jalava kirjoittavat niin kiehtovasti ja mukaansatempaavasti, että kirjaa lukee kuin viihdyttävää romaania. Ville Tietäväisen kuvitus täydentää tekstiä oivaltavasti.

Suomen kieli ei saapunut Suomeen ensimmäisenä

Kantasaamenkaan puhujat eivät toki olleet ensimmäisiä Suomen asuttajia. — Ensimmäisten asukkaiden kielistä ei ole jäänyt jälkiä, elleivät niiden perintöä ole tuntematonta alkuperää olevat paikannimet, kuten Saimaa.

Teos on mitä kiinnostavinta luettavaa kielemme historiasta ja sanojen etymologiasta, siitä miten ja miksi kieli muuttuu eli elää. Tarinat sanojen ja kielen ilmiöiden, kuten lainojen, muodonmuutosten, johdosten ja nimien ihmeellisen maailman takana vievät kauas oman kielemme ja sen sukukielten ja niiden yhteisen kantakielen sekä ”lainanantajakielten” historiaan.

Kirjan luvut ja alaluvut on nimetty houkuttelevasti, esimerkiksi:

  • Vihavaisella saattoi olla jotain hampaankolossa
  • Sijainnin kielioppi on kehopositiivinen
  • Lapsen suusta kuulee tätiyden
  • Ubben niemen varuskunta ja Thorin kyläkauppa
  • Juma, sanoi kantauralilainen
  • Rakkaalla nimellä on monta lasta
  • Arska lyheni johtotehtävissä
  • Pallivahan alkuperä voi tuottaa pettymyksen
  • Eurooppalainen keskivertokieli

Myös esimerkit ehdokkaista omiksi sanoiksi asioille, joista ei ennestään tarvinnut puhua, ovat aina yhtä hauskoja. Agricola loi meille monta sanaa ja kansallisen heräämisen aikaan keksittiin muun muassa tuiki tavallisilta nyt kuulostavat sanat tulevaisuus, tiede ja taide, mutta niillekin lie ollut vaihtoehtoja, jos yliopisto-sanan kanssa kerran kilpailivat kaikkiopisto, oppio ja tietehistö.

Vähän joudun kritisoimaankin, sillä kirjoittajat tuntuvat paikoin elävän modernimman kielen keskellä kuin vaikkapa minä, ihan tavallinen, keski-ikäinen, koulutettu, työssäkäyvä, lukeva suomalaisaikuinen. On aika outoa lukea, että joitain sanoja (vaikkapa tikkaat tai tikaportaat rinnakkain tikapuiden kanssa; tikarappusia edes mainitsematta) on käytetty, kun itse käyttää niitä koko ajan eli edelleen. Tätäkin vähän kummeksun:

Ennen vanhaan ff korvautui suomessa yleisesti hv:llä. Esimerkiksi suomen sanoja kahvi, kirahvi, pihvi, puhveli, sohva ja tohveli vastaavat ruotsin kaffe, giraff, biff, buffel, soffa ja toffel. Myöhempien aikojen lainat eivät ole enää mukautuneet yhtä paljon. Kompaktista ei ole tullut ”kompahtia” eikä liftarista ”lihtaria”, vaikka buffet(ti) saattaa vielä toisinaan vääntyä puhvetiksi.

Siis saattaa toisinaan? Ehkä tutkijoiden kannattaisi liikuskella vielä enemmän pitkin ja poikin tätä suomen puhujien maata kuulostelemassa, miten monella tavalla suomea puhutaan — ja kirjoitetaankin.

Varmaan vähän myös tästä syystä minä (suurena dekkarien ystävänä) kaiketi tämän kirjan aihepiiristä pidän:

Salapoliisiromaani onkin kuvaava vertaus ammattimaiselle historialliselle kielitieteelle. … työhön kuuluu monenlaisten jälkien ja näytteiden systemaattista vertailua muuhun aineistoon, menneiden tapahtuminen mallintamista sekä epäiltyjen tunnistamista. Monien alan ammattilaisten ja valveutuneiden harrastajien mielestä kielen menneisyyden tutkimus voittaa dekkarien jännityksen mennen tullen.

Teos on mainio ehdokas vaikkapa joululahjakirjaksi kelle tahansa vähänkin suomen kielestä kiinnostuneelle.

Kirjabloggaajien joulukalenterin huominen luukku avautuu Hemulin kirjahyllyssä ja aloitusluukkuun pääset Kirjamies-blogissa.

Tekijä: Tuulevin lukublogi

Lukija. Kirjabloggaaja. Kirjastoihminen.

10 vastausta artikkeliin “Kirjabloggaajien joulukalenteri 2021: Luukku 2”

  1. Olen jotain muita tällaisia populaareja kielitieteen teoksia lukenut ja ovathan ne kyllä erinomaisen kiinnostavia (ja parhaimmillaan tuovat runsaastikin ahaa-elämyksiä ja havaintoja joihin alkaa sitten kiinnittää huomiota ihan eri tavalla). Tämäkin kai sitten voisi päätyä luettavaksi, jahka sopivasti vastaan tulee…

    Liked by 1 henkilö

  2. Kiinnostava kirjoitus kirjasta, joka sekin alkoi nyt kiinnostaa. Sanat ja niiden alkuperä sekä kieli yleensä kiinnostavat. Jotkin sanat ja niiden eri muodot elävät tosiaan edelleen monissa suissa: itsekin muun muassa tikapuista puhun edelleen. Ei ole minulle mitenkään joskus muinoin käytetty sana. Samoin mökin portaita kutsun tikaportaiksi, koska ovat hyvin kapeat ja jyrkät eivätkä ollenkaan sellaiset ”tavalliset” portaat, joita voi helposti kulkea.

    Liked by 1 henkilö

  3. Hienoa, että kielitiedettä popularisoidaan. Ja kyllä sanojen alkuperän selvittämisessä historia havisee ja ymmärrys alkuperän ja nykyisen suhteesta syvenee. Mainitsit kirjan otsikoinnin. Minä tykästyin siihen kovasti, sillä se todistaa kielen taipuisuudesta ja kekseliäästä kielenkäytöstä.

    Hyvää itsenäisyyspäivää!

    Liked by 1 henkilö

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Tuijata. Kulttuuripohdintoja

Tuumailen kulttuurikokemuksia, eniten kirjallisuutta.

One Entry to Research

Critical assessment of Web of Science, Scopus and Google Scholar. Updated by Lars Iselid, Umeå University Library, to document a Swedish BIBSAM project.

Bibbidi Bobbidi Book

Blogi kirjoista, lukemisesta ja kulttuurista.

Luetut.net

Kirjablogi

The Bibliomagician

Comment & practical guidance from the LIS-Bibliometrics community

musings of a medical librarian

and mutterings about anything else that takes my fancy!

Kirjavinkit

Yli 10 000 lukemisen arvoista kirjaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: