Aihearkisto: literature

Viihdyttävä Finlandia-voittaja

Juha Hurme sai kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon teoksestaan Niemi (Teos, 2017; 448 sivua). Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaasta suomalaisesta romaanista.” Niemi ei kuitenkaan ole perinteinen romaani eikä asetu oikein mihinkään lajityyppiin. Kirjailija itse on nimittänyt sitä runoelmaksi.

Niemestä on kirjoitettu jo paljon, joten mitä minä siitä vielä sanoisin? Luin kirjaa monta viikkoa luku tai pari kerrallaan ja aina välillä jotakin muuta. En pystynyt moista runsaudensarvea yhtäjaksoisesti ottamaan vastaan. Niemessä on melkein kaikkea: runoutta, historiaa, filosofiaa, kansatiedettä, kielitiedettä, uskontotiedettä, musiikkitiedettä, teatteritiedettä. taidehistoriaa, tieteenfilosofiaa, kirjallisuustiedettä, kulttuurihistoriaa, luonnontieteitä… Ja paljon huumoria. Tyyli on pääosin lempeän kriittinen ja kaikesta tietorunsaudestaan huolimatta helppolukuinen, sujuva ja soljuva.

Niemen Niemi tarkoittaa kutakuinkin sitä aluetta, joka nyt on Suomi, mutta aivan ilman naapureiden (välillä jopa maailmanlaajuisten) asioiden ja ilmiöiden käsittelyä ei Niemestä ja niemeläisistä voi kertoa. Aikajänne on melkoinen: maailmankaikkeuden synnystä vuoteen 1809, jolloin Niemestä tuli Suomen suurruhtinaskunta. Lukujen nimet kertovat selkeästi, mistä seuraavaksi kerrotaan. Asiat voivat olla suuria ja pieniä, kuten luvussa kahdeksan: ”Hansakauppa, Annikaisen virsi, Nainen kertojana ja kerronnan keskushahmona, Piae Cantiones”. Tähtitieteen professori ja varhainen luonnontieteilijä Sigfrid Aronus Forsius on saanut kokonaisen oman luvun.

Opin lukiessani paljon. Muun muassa

  • ettei Lapissa ennätetty elää lainkaan keskiaikaa vaan siirryttiin suoraan rauta-ajasta uuteen aikaan,
  • miksi suomalaiset kutsuvat itänaapuria Venäjäksi ja sen asukkalaita venäläisiksi, vaikka kaikki muut, venäläiset itse mukaan lukien, käyttävät russ- tai ryss-alkuisia sanoja,
  • mikä löyly alunperin on,
  • miten uskomattoman monelle kielelle on käännetty ja versioitu kansanruno, joka alkaa ”Jos mun tuttuni tulisi”,
  • että hirsisalvosrakenne siirtyi uudelle mantereelle vuonna 1641 sinne karkotettujen mesäsuomalaisten myötä,
  • millaisen palveluksen suomalaisten lukutaidolle teki Daniel Medelplan.

Ja paljon, paljon muuta samalla kun viihdyin vallan mainiosti ja välillä ääneen naurahtelin.

Kannattaa lukea Niemi.