Dekkarit kuuluvat kesään myös tänä vuonna, sillä kesäkuussa kirjablogeissa luetaan dekkareita ja kirjoitetaan niistä jo yhdeksännen dekkariteemaviikon ajan 12.-18.6.2023.
Dekkariviikkoon voivat osallistua kaikki (kirja)blogit dekkariaiheisilla jutuilla.
Osallistu näin:
Ilmoittaudu mukaan tämän blogijutun kommenteissa viimeistään 8.6.2022, jos haluat blogisi linkin tämän jutun osallistujalistaan. Kerro ilmoittautumiskommentissa blogin nimi ja linkki, niin lisään sen osallistujalistalle.
Julkaise dekkariviikon aikana ainakin yksi dekkariaiheinen juttu. Käytä somessa aihetunnistetta #dekkariviikko. Myös dekkariviikon logoa saa käyttää blogijutuissa ja somejaoissa.
Vieraile blogissani dekkariviikon jälkeen ja jätä 19.6.2022 julkaistavan yhteenvedon kommentteihin oma(t) dekkariviikon juttulinkkisi.
Tarjolla hajanaisia poimintoja Tampereen leppoisilta kirjafestivaaleilta. Tietenkään en kaikkiin omiin tärppeihini tarttunut – osittain aikataulusyistä ja osittain, koska muuta kiinnostavaa osui kohdalle.
Lauantai
Aloitin suunnitelmistani poiketen aiheella ”Murtuva todellisuus”. Teostensa murtumakohtia jäljittivät Mervi Koskinen (Kaupustelija), Mikko Kamula (Kalevan pojat ja koko Metsän kansa -sarja) ja Jyrki Vainonen (Täytetyt) niin kiinnostavasti, että päätin tutustua kaikkiin.
Tulenkantaja-palkinnon sai Merja Mäki teoksellaan Ennen lintuja. Kirja on lukupinossani. Muista ehdokkaista olen lukenut vain Satu Rämön Hildurin, mutta ehkäpä lisään muutkin lukulistalleni.
Zoë Beckin ja Anna Paldarin keskustelu herätti hieman ristiriitaisia ajatuksia. Olen yllättynyt siitä, ettei kirjailija pidä romaaninsa Minun silmäni näkevät yhteiskuntaa pelkästään dystopiana vaan myös utopiana, enkä pysty olemaan Beckin kanssa samaa mieltä elokuvien ja tv-/suoratoistopalvelusarjojen dubbaamisesta, mutta dubbaamistyötäkin tekevällä on asiaan tietenkin oma näkökulmansa.
Zoë Beck ja Anna Paldar
Tällä kertaa ohitin vain toisen suunnittelemistani käännöskeskusteluista. Keltaisen kirjaston Einari Aaltosen ja Helene Bützowin keskustelu Johanna Harkkilan kanssa oli festarien valloittavin ja hauskin.
Lauantai-illan ilo oli kirjabloggaajien illallistapaaminen.
Ravintola ei voi olla huono, jos wc-kopin seinällä on lainaus Virginia Woolfilta.
Sunnuntai
Olen lukenut Annastiina Heikkilän romaanin Vapaus valita kohtalonsa, mutta oli silti kiinnostavaa kuulla häntä haastattelussa. Leena ParkkisenNeiti Steinin keittäjätär meni haastattelun perusteella oitis lukulistalleni.
Kriittinen jalkapallofani, tutkija Sami Kolamo (Riistopallon MM-kisat Qatarissa) ei kritisoi parhaillaan käytävissä jalkapallon miesten MM-kisoissa vain ihmisoikeustilannetta, vaan myös tapahtuman totaalista epäekologisuutta. Kiitellysti liki toisiaan sijaitsevat stadionit on pykätty hiellä ja verellä hiekka-aavikolle, muttei siinä kaikki: Qatarissa ei ole jalkapallokulttuuria, mutta maa haluaa olla kaikkien muidenkin urheilulajien näyttämö. Ja tietenkin: FIFA on korruptoitunut. Ehkä luen, ehkä en. Kolamo ei aio enää kirjoittaa jalkapallon MM-kisoista, mutta urheilusta, myös jalkapallosta, kyllä.
Johanna RuohosenNaisten laji – kirja jalkapallosta -kirjan kansikuva on mielestäni ihastuttava. Olin kesällä aivan äimänä, kun jalkapallon naisten EM-kisojen aikaan kuulin, että Englannissa jalkapallon pelaaminen on kielletty naisilta vuosina 1921-71. Aion lukea kirjan.
Ensi viikolla on taas kirjamessut! Tai kirjafestarit. Onkohan tapahtuma vai vain nimi erilainen? Se selvinnee pian, sillä olen menossa ensimmäistä kertaa Tampereen kirjafestareille, jotka järjestetään 3.-4.12.
Tiedossa on ohjelmaa ja messuosastoja. Ohjelmaa voi tarkastella, joko listana/taulukkona, jota voi lajitella eri tavoin, taikka lukujärjestystyyppisenä päiväkohtaisesti: lauantai & sunnuntai.
En tiedä, miten helppoa Tamperetalossa on siirtyä salista tai muusta tilasta toiseen, joten sen mukaan en ole osannut suunnitelmia tehdä. Olen vain kerännyt joitakin minua kiinnostavia, enimmäkseen vielä lukemattomiin kirjoihin liittyviä, poimintoja ohjelmasta:
Lauantain voisin aloittaa katsauksella pirkanmaalaiseen kirjallisuuteen. Tiina Poutanen, Jari Mäkipää, Harri István Mäki, Laura Suomela, Siiri Enoranta ja Artemis Kelosaari lukevat uutuusteoksiaan. Siihen, että kirjailijat lukevat teoksiaan, törmää Suomessa harmittavan usein. Maailmalla sellaista tehdään paljonkin.
Seuraavaksi saattaa olla vuorossa vaikkapa runoja. Kaksoissisäinen on kuvataiteilija ja runoilija Kirsi-Marja Mobergin esikoisrunoteos.
Puoliltapäivin on tarjolla Finlandia-ehdokas Marja KyllösenVainajaiset.
Samaan aikaan tosin jaetaan Tulenkantaja-palkinto, jonka ehdokkaat ovat: Merja Mäki, Ennen lintuja; Aino Louhi, Tähtienvälinen avaruus; Riku Siivonen, Kaikki isäni tavarat; Noora Vallinkoski, Koneen pelko; Satu Rämö, Hildur. Kilpailun päätuomarina toimii tänä vuonna Emmi Itäranta.
Iltapäivää on mahdollista jatkaa vaikkapa teemalla Köyhyys, rikkaus ja kirjallisuus, josta puhuvat Katja Raunio, Hanna Kuusela ja Juho Saari.
Ja/tai (taitaa mennä edellisen kanssa limittäin) poiketa englanninkielisen ohjelman pariin: Writing in Finland – Though Not In Finnish: Yaseen Ghaleb, Nataliya Teramae ja Hope Nwosu.
En aio jättää väliin saksalaiskirjailija Zoë Beckiä, jonka romaanin Minun silmäni näkevät suomalaistaustaisen päähenkilön Liina Järvisen kautta myös Tampere kuuluu kirjan tapahtumapaikkoihin, vaikka teos onkin jo tuttu.
Helsingin messuilla onnistuin lopulta ohittamaan suunnittelemani käännöskeskustelut, joten yritän Tampereella uudelleen. Haastateltavina ovat ensin Keltaisen kirjaston kääntäjät Einari Aaltonen ja Helene Bützow omista suomennoksistaan (mm. Abdulrazak Gurnah, Kazuo Ishiguro, Don DeLillo) ja sitten suomentajat Kristiina Drews ja Heikki Karjalainen puhuvat Vladimir Nabokovin kääntämisestä.
Lauantain lopuksi on tarjolla Nyrok Dollsin livekeikka (Kjell Westö, Mauri Kunnas, Pasi Heikura, Silja Sillanpää).
Sunnuntain saatan hyvinkin aloittaa aikamme kohujen parissa. Tampereen yliopiston opiskelijat esittelevät ja puivat viimeaikaisia kritiikkikohuja.
Ellen sitten valitse Johanna Annolaa ja kirjaa Säädyttömät, joka kertoo kahden perheen tarinan 1700-luvun lopusta 1900-luvun alkuun.
Puoliltapäivin ohjemassani voisi olla Tietokirjaraati, joka ruotii viittä ajankohtaista tietoteosta. Raadissa ovat mukana Pasi Heikura, Olli Löytty ja Anne Mäntynen ja sen juontaa Riitta Suominen.
Seuraavaksi seurannen spekulatiivisen fiktion asiantuntijoiden – Saara Henriksson, Emmi Itäranta, J. S. Meresmaa ja M. G. Soikkeli – keskustelua spefin nykytilanteesta.
Sen jälkeen valinnen historiaa, mutten tiedä, fiktiotako eli Jukka M. Heikkilän, jonka romaani Puumiekka kertoo naisgladiaattoreista keisari Domitianuksen aikana, vaiko faktaa eli Henna Karppinen-Kummunmäen, jonka tietokirja on nimeltään Tyttöjen vuosisadat: lasten ja nuorten historiaa keskiajalta 1800-luvulle.
Jalkapallokirjallisuuttakin voisin harrastaa. Tarjolla sekä Riistopallon [ohjelmassa virheellisesti Riistapallon*] MM-kisat Qatarissa, jonka on kirjoittanut Sami Kolamo, tai Johanna Ruohosen kirjoittama Naisten laji.
Tamperelaistapahtuman ohjelmaan kuuluvat tietenkin paikalliset kirjailijat, joilla tämä tärppilistani myös alkoi. Elävät ja kuolleet kirjailijat kohtaavat -sarjan avaustilaisuudessa Kari Aronpuro, Päivi Alasalmi ja Johanna Sinisalo keskustelevat aiheesta Muuttuva Tampere kirjailijoiden silmin sekä kertovat omasta suhteestaan kaupunkiin ja sen mittavaan kirjalliseen historiaan.
Sunnuntain lopuksi lavalle saadaan Alex Schulman, jonka uusin romaani on nimeltään Malman asema. Ruotsalaiskirjailijaa haastattelee peräti kaksi (kilpailevien) kirjamessujen ohjelmapäällikköä: Vilja-Tuulia Huotarinen (Turku) ja Ville Blåfield (Helsinki).
Critical assessment of Web of Science, Scopus and Google Scholar. Updated by Lars Iselid, Umeå University Library, to document a Swedish BIBSAM project.
Tuulevin lukublogi 