Helsingin kirjamessut – liput arvottu & kirjasomettajilla oma osasto

Helsingin kirjamessut ovat tällä viikolla.

Lippuarvonnassani onni suosi Jenniä. Onneksi olkoon! Liput on toimitettu voittajalle. Kiitokset kaikille kommenteista ja arvontaan osallistumisesta. Toivottavasti myös muut kuin voittaja pääsevät messuille.

Kirjabloggaajilla ja kirjagrammaajilla on oma kohtaamispaikka messuilla. Osaston numero on 6n49 (kartta). Tervetuloa tapaamaan kirjasomettajia! Vuorottelemme osastolla noin tunnin vuoroissa torstaista sunnuntaihin. Näillä näkymin minut löytää kohtaamispaikaltamme messusunnuntaina klo 11-12.

Nähdäänkö messuilla?

Helsingin kirjamessut – muutama tärppi ja messulippuarvonta

Tänä vuonna pääsen pitkästä aikaa Helsingin kirjamessuille paikan päälle. Olen valinnut ohjelmasta muutaman kiinnostavan tärpin, jotka saattavat olla sellaisia myös muille.

Perjantaina 28.10. pääsen mukaan vasta illalla, joten valitsen tärpikseni yhden ei-suomalaisista kirjailijavieraista. Olen tainnut lukea tai kuunnella kaikki Anna Janssonin Maria Wern -sarjan dekkarit ja myös uuden Kristoffer Bark -sarjan olen aloittanut. Hakeudun siis Kallio-lavan katsomoon klo 17.

Dekkarifanina vietän messulauantain pääosin Suomen Dekkariseuran luotsaamassa Dekkarilauantaissa (Esplanadi-lava) klo 12.00–15.30. Mukana olevista kirjailijoista tuttuja kirjojensa kautta ovat ainakin mm. Päivi Alasalmi, Tuire Malmstedt, Kale Puonti, Milka Hakkarainen, Satu Rämö, Laura Andersson Terttu Autere, Jaana Lehtiö, Outi Pakkanen, Tapani Bagge, Markku Ropponen, Ari Wahlsten ja Helena Immonen, mutta luulen, että kiinnostavat haastattelut johtavat dekkarilukulistani pitenemiseen uusilla nimillä.

Jo ennen keskipäivää klo 10.30 on samalla lavalla tarjolla rikoskirjallisuusaiheista ohjelmaa otsikolla Suomalainen rikoskirjallisuus rulettaa maailmalla. Outi Mäkinen haastattelee Leena Lehtolaista ja Arttu Tuomista sekä heidän kääntäjiään Owen Witesmania ja Anke Michler-Janhusta.

Sunnuntaina maistunee jo sitten ihan jokin muu kuin rikoskirjallisuus. Vaikkapa tietokirjat: Proffapoluilla on Anu Lahtisen ja Tuula Vainikaisen teos suomalaisten naisten teistä tieteen huipulle ja olen sen lukenut, mutta keskustelu Kruununhaka-lavalla on toivoakseni juuri siksi antoisa. Harmi vain, että se osuu samaan aikaan klo 10.30 kun Töölö-lavalla on Riitta Konttinen ja Tarinankertoja – Anni Swanin elämä, jonka myös jo luin. Kääntäminen kiinnostaa aina, joten klo 14 taidan kuunnella Miten kääntää rylläävät turvemöröt ja raitajalat? Suomalaisen kirjallisuuden kääntäjien haasteita (Lonna-lava). Sitä ennen klo 13 (Kruununhaka-lava) seurannen keskustelua Sofi Oksasen romaaneista, joista on julkaistu kattava tutkimus, jonka aion lukea. Faktapainotteisen päivän voisin päättää vaikkapa viihteen ja Kirsi Pehkosen Jylhäsalmi-sarjan seurassa (Esplanadi-lava klo 14).

Ennen junan lähtöä on tietysti tehtävä muutama kirjaostos, mutta sitä ennen niitä ei kannata kanniskella. Veikkaan suuntaavani ainakin Kustantamo Huipun osastolle (6h2).

Lippuarvonta

Haluatko osallistua kirjamessulippujen arvontaan? Ilmoittaudu mukaan arvontaan viimeistään maanantaina 24.10.2022 vaikkapa kertomalla, kiinnostaako jokin tärpeistäni myös sinua. Jätä sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään, joka näkyy vain minulle, ei julkisesti. Arvon tiistaina 25.10. kaksi lippua yhdelle onnekkaalle! Yksi lippu oikeuttaa kertakäyntiin tapahtumassa, joten voit joko ottaa kaverin mukaan yhtenä päivänä tai käydä itse kahtena.

https://kirjamessut.messukeskus.com/

Pitkät kirjamessut verkossa

Helsingin kirjamessuille ei tänä vuonna päässyt (tai joutunut matkustamaan) paikan päälle. Virtuaalimessut sopivat minulle liiankin hyvin — etenkin se, että haastatteluja voi katsella ja kuunnella myös tallenteina. Ahmimisoireyhtymästä johtuen kirjoitan messuraporttiani vasta nyt. Olen ollut messuilla ainakin 24 tuntia. Sama aika voisi toki kulua kolmena päivänä (torstaisin en ole vielä koskaan messuilla ollut) helposti Messukeskuksessakin, mutta suurin osa ajasta menisi muuhun kuin haastattelujen ja keskustelujen kuuntelemiseen, toisin kuin nyt.

Osan ohjelmasta vain kuuntelin puhelimesta samaan aikaan kun tein jotain muuta (kokkasin, siivosin, pyykkäsin, venyttelin) ja osan paitsi kuuntelin myös katselin täppäriltä. Kahden ihmisen keskustelua on helppo seurata vain kuuntelemalla, mutta kun puhujia on useampia, on hyvä nähdä, kuka puhuu.

Toteutuiko suunnitelmani?

Kyllä, kutakuinkin. Lähes kaikki vastasivat hyvin odotuksiani. Tommi Kinnusen haastattelu oli erityisen mielenkiintoinen ja koskettavakin — etenkin, kun lopuksi kirjailija sai vielä Minna Canth -palkinnon. Onnittelut! Anni Kytömäen romaani päätyi lukulistalle ja jo luetuista kirjoista oli kiinnostavaa kuulla lisää. Odotan pian pääseväni uusimman Takamäki-dekkarin pariin. Sen aion lukea painetusta kirjasta toisin kuin sarjan aiemmat osat, jotka kuuntelin pihahommia tehdessäni kesällä kaikki ns. putkeen. Elizabeth Stroutin ja Sofi Oksasen keskustelu oli oikein kiinnostava, mutta vähän harmitti, kun Oksanen väitti Pikkukaupungin tyttöä Stroutin uusimmaksi suomennokseksi. Kirjahan ilmestyi suomeksi jo vuonna 2001, ja uutena laitoksena nyt 2020. (Ja tiedoksi kaikille, että pandemia on englanniksi pandemic kuten epidemia on epidemic. Epidemia on latinaa, mutta pandemia latinaksi pandemus. Toinen on otettu suomen kieleen sellaisenaan ja toinen näköjään pantu rimmaamaan sen kanssa, mutta englantia ne eivät ole.)

Eikä siinä vielä kaikki

Lisäksi kuuntelin/katselin Kjell Westön (Tritonus), Terhi Kokkosen (Rajamaa), Johanna Sinisalon (Vieraat), Philip Teirin (Neitsytpolku), Paula Nivukosken (Mainingin varjot), Outi Pakkasen (Naistenkutsut), Selja Ahavan (Nainen joka rakasti hyönteisiä), Eeva Klingbergin (Syvän maan juuret), Eppu Nuotion (Maggie ja minä), Ella Kannisen (Minun Italiani), Leena Lehtolaisen (Jälkikaiku), Satu Vasantolan (Kaikki kadonneet), Juha Hurmeen (Suomi), Arttu Tuomaisen (Hyvitys), Minna Lindgrenin (Aina on toivoa), Anu Kaajan (Katie-Kate), Anna Kortelaisen (Tulirinta), Tommy Orangen (Ei enää mitään), Marja Kankaan (Miestä näkyvissä), Emmi-Liia Sjöholmin (Paperilla toinen), Susan Heikkisen (Pullopostia Seilin saarelta) haastattelut sekä Lea ja Santeri Pakkasen (Se tapahtui meille), Liina Putkosen (Palava poika) & Christian Rönnbackan (Ruska) ja Matti Laineen (Pelon liekit) & Max Seeckin (Pahan verkko) ja yhteishaastattelut.

Lukuun

Luku-/kuuntelulistalle, joka on ennestäänkin ylipitkä, näistä menivät Kankaan hauskan kuuloinen romaani, Kannisen italialaisuusaakkoset, Lindgrenin satiiri, Orangen romaani ja Pakkasten historiateos. Siellä jo ennestään olivat Hurmeen Niemi-jatko sekä Pakkasen ja Seeckin dekkarit. Lehtolaisen, Nuotion, Teirin ja Tuomaisen kirjat olen jo lukenut.

Lisäksi kuuntelin/katselin keskustelut näistä aiheista

  • David Foster Wallacen Päättymättömän riemun suomennos, josta puhuivat Tero Valkonen ja Samuli Knuuti
  • Tytöt – suomalaisen tasa-arvon perusteet, keskustelijoina Aurora Rämö ja Jari Mäkäräinen)
  • Esikoiskirjailijat Anna Soudakova ja Tiina Katriina Tikkanen ja oman tarinan merkitys
  • Muukalaiset ja barbaarit – miten historiantutkimus näkee siirtolaisuuden, keskustelijoina Aapo Roselius, Tuomas Tepora ja Maijastiina Kahlos
  • Korjausliike — Tuomainen ja Vuorinen ratkaisevat
  • Ääni tarinalle – kertomuksia äänikirjan lukijan työstä, aiheesta juttelemassa suositut äänet Jukka Pitkänen, Krista Putkonen-Örn ja Pirjo Heikkilä
  • Tulevaisuus äänessä – äänikirjojen nousu ja tulevaisuus – Perttu Pölönen, Timo Julkunen, Mirka Vesala ja JP Koskinen
  • Äänikirjat ja raha, aiheen äärellä Elina Kilkku, Sinikka Vuola ja Laura Lindstedt

Kaikki keskustelut olivat kiinnostavia omalla tavallaan. En tosin tiedä, mitä Antti Tuomainen ja Juha Vuorinen polveilevalla juttelullaan ratkaisivat tai edes yrittivät ratkaista. Jäin miettimään, olisiko minusta Päättymättömän riemun lukijaksi. Tai kuuntelijaksi, sillä (huimapäinen) Olavi Uusivirta lukee sen äänikirjaksi. Suomentajan mukaan kirja on suomeksi on helpompi kuin alkukielellä. Toivoisin, että äänikirja toisi kirjailijalle enemmän tuloja.

Olisin mielelläni nähnyt myös Paula Havasteen, Piia Leinon ja Jani Saxellin Utopiaa!-keskustelun, mutta sitä ei ole ainakaan vielä saatavilla.

Haastattelijoita oli kiltisti sanottuna monenlaisia. Kokeneet ammattilaiset olivat aivan loistavia, mutta joidenkin haastattelijoiksi värvättyjen vahvuudet ovat selvästi muualla kuin messulavalla. Hermostuneisuus saattoi näkyä outona naurahteluna ja myynti-into ylenpalttisen vaivaannuttavana kehumisena (upea-sana viidessä ensimmäisessä lauseessa), mutta onneksi yhdestäkään haastattelijasta ei paistanut lukemattomuus. Osaa sekä kirjailijoista että haastattelijoista selvästi jotenkin vaivasi tyhjä messuhalli. Olikohan haastattelut pakko tehdä siellä, niillä lavoilla? Oikeastaan koko lava-ajattelu tuntui hieman keinotekoiselta virtuaalimessuilla.

Jatkoon?

Osallistun mielelläni toistekin kirjamessuille verkossa. Myös hybridiversiota kannattanee harkita. En lainkaan kaipaa messutungosta tai sitä, etten pääse koskaan hyvälle paikalle muuten kuin jättämällä väliin jonkin toisen kiinnostavan ohjelman. Tallenteet mahdollistavat eturivin paikan aina sekä sen, ettei mikään mene päällekkäin tai osu muuten huonoon aikaan. Toki kaipaan kohtaamisia muiden lukijoiden ja jopa kirjailijoiden kanssa sekä konkreettisia kirjoja tutkailtaviksi.

Tärkeintä on kuitenkin lukeminen ja siihen antoivat kirjamessut verkossa vinkkejä enemmän kuin tarpeeksi.

Tuijata. Kulttuuripohdintoja

Tuumailen kulttuurikokemuksia, eniten kirjallisuutta.

One Entry to Research

Critical assessment of Web of Science, Scopus and Google Scholar. Updated by Lars Iselid, Umeå University Library, to document a Swedish BIBSAM project.

Bibbidi Bobbidi Book

Blogi kirjoista, lukemisesta ja kulttuurista.

Luetut.net

Kirjablogi

The Bibliomagician

Comment & practical guidance from the LIS-Bibliometrics community

musings of a medical librarian

and mutterings about anything else that takes my fancy!

Kirjavinkit

Yli 10 000 lukemisen arvoista kirjaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: