Naistenviikko 2020 – johtaminen ja johtajuus

Miksi niin monesta epäpätevästä miehestä tulee johtaja? — Ja miten korjata tämä? kysyy Tomas Chamorro-Premuzic samannimisessä kirjassaan (Vastapaino, 2020; Why Do So Many Incompetent Men Become Leaders?: (And How to Fix It), 2019; suomentanut Tatu Henttonen; 179 sivua) ja vastaa lukuisin eri tavoin.

Kirjoittaja on persoonallisuustesteihin ja johtajuuden kehittämiseen erikoistunut työpsykologian professori, jonka mukaan johtajiksi sopimattomia johtajia on kaikkialla ja suurin osa heistä miehiä.

Hän etsii vastauksia kysymyksiin, miksi epäpätevät miehet pääsevät (helposti) johtajiksi ja pätevien (erityisesti naisten) on vaikea edetä urallaan? Lukuisiin tutkimuksiin vedoten kirjoittaja totetaa, että johtajavalinnoissa arvostetaan (miehissä) itseluottamusta, itsekeskeisyyttä ja narsismia liikaa ja aitoa pätevyyttä liian vähän.

Chamorro-Premuzic kertoo, miten uudenlaiset rekrytointilinjaukset auttavat valitsemaan johtoon oikeanlaista osaamista, ja valaisee, miten johtajien sukupuolijakauman tasoittaminen on kaikkien etu.

Vaikka teoksen väittämistä suurin osa perustuu tutkimusnäyttöön, oli kirjan alkupuolella – Miksi useimmat johtajat ovat huonoja, Itseluottamusta luullaan pätevyydesksi, Miksi pahikset voittavat, Karismamyytti – minusta paljon itsestäänselvyyksiä ja outojakin yleistyksiä. Loppupuolella taas keskityttiin pitkälti aika puisevasti siihen, voidaanko valmennuksella tehdä johtajista parempia; ja jos niin millaisella. Keskiosaa, jossa kirja lunastaa nimensä lupauksia, pidin mielenkiintoisimpana, koska siinä oli jossain määrin vastauksia siihen, mitä kirjalta odotin.

Sukupuolten tasa-arvon lisääminen ja johtamisen laadun parantaminen eivät ole ristiriidassa keskenään. Päinvastoin on vaikeampia palkata parempia johtajia lisäämättä naisjohtajien määrää.

Naistenviikon haasteen takana on jälleen Tuijata. Kulttuuripohdintoja.

2601519

Naistenviikko 2020 – nuori nainen tutkii nuorten naisten kohtaloita

Kun kuningas kuolee (Otava, 2020, 495 sivua) on Elina Backmanin esikoisdekkari ja sellaiseksi varsin taitavaa työtä. Pituutta kirjalla on ehkä hieman liikaa; olen tiivistämisen ystävä.

Päähenkilö on nuori helsinkiläinen Saana, joka on saanut potkut toimittajanhommista, ja muuttanut kesäksi tätinsä luo Hartolaan, joka kutsuu itseään kuningaskunnaksi. Siellä hän alkaa selvitellä paikkakunnalla vuosikymmeniä sitten tapahtunutta nuoren tytön surmaa, jonka tekijää ei ole saatu selville, ja huomaa selvittämättä jääneen nuoren tytön katoamisen samoihin aikoihin.

Helsingissä rikostutkijat Jan ja Heidi selvittävät murhaa, jossa on viitteitä rituaaleihin ja siihen, että surmia voi tulla lisää.

Takaumissa ollaan Hartolassa katoamisiin johtavissa tapahtumissa, joiden päähenkilöitä ovat nuoret naiset.

Kuten arvata saattaa, kaikki kietoutuu yhteen, ja mukaansatempaavan dekkarin ohella romaani onkin myös Saanan ja Janin herttainen romanssi.

Naistenviikon haasteen takana on jälleen Tuijata. Kulttuuripohdintoja.

backman

Naistenviikko 2020 – naisten arki

Teoksessa Pyykkilaudasta pillereihin – naisten arki Suomessa 1950-1970-luvuilla (Minerva, 2020; 220 sivua) tutkija Maria Vanha-Similä kuvaa noiden vuosikymmenten muutoksia, jotka vaikuttivat suomalaisten naisten arkeen. Naisten elämä muuttui todella monella tavalla ja kaikilla elämän osa-alueilla yhteiskunnan kehittyessä sota-ajan jälkeisestä niukkuudesta kohti 70-luvun hyvinvointiyhteiskuntaa.

Teos on kirjoitettu sujuvasti ja luotaa arkea erittäin monelta kannalta. Olen elänyt kirjan kuvaamista vuosikymmenistä kahdella ja se toi mieleeni monenlaisia muistikuvia lapsuudesta ja nuoruudesta.

Kirja muistuttaa konkreettisella tavalla siitä, miten nopeasti maailma on muuttunut ja millaisia mahdollisuuksia nyky-yhteiskunta, -kulttuuri, -teknologia ja -asenneilmapiiri tarjoavat, jos niitä vain halutaan käyttää. Suomessa ei suuri osa naisten päivästä kulu enää vettä sisään tai ulos kantaen, mutta yhä vielä naiset tekevät keskimäärin enemmän kotitöitä kuin miehet. Suomessa naisilla on ollut mahdollisuus ehkäisyyn jo vuosikymmeniä; silti vieläkin on yhteisöjä, joissa naisille (ja miehille) ei suoda tätä oikeutta.

Suosittelen kirjaa kaikille Suomen lähihistoriasta ja niin sanottujen tavallisten ihmisten elämästä ja sen muuttumisesta kiinnostuneille.

Naistenviikon haasteen takana on jälleen Tuijata. Kulttuuripohdintoja.

pyykkilaudasta_pillereihin