Dekkariviikko 2021: Mydworth

Eilen kirjoitin Matthew Costellon ja Neil Richardsin Cherringham-sarjasta. He kirjoittavat myös historiallista pehmodekkarisarjaa Mydworth Mysteries. Sarjassa on toistaiseksi ilmestynyt kuusi lyhyttä (3 h 8 min – 3 h 30 min) ääni- ja e-kirjaa englanniksi. Ensimmäinen suomennos on luvassa lokakuussa 2021.

Mydworth on fiktiivinen kylä Sussexissa melko lähellä Lontoota. Päähenkilöinä on brittiläis-yhdysvaltalainen aviopari Harry ja Kat, jolla nuoruudestaan huolimatta on jo takanaan monenlaisia seikkailuja.

Ensimmäinen osa A shot in the dark (Lübbe Audio, 2020) sijoittuu vuoteen 1929. Vastavihityt Sir Harry Mortimer ja Lady Mortimer eli Kat ovat juuri palanneet Kairosta Harryn kotitaloon, kun naapurikartanosta eli Harryn tädin Lady Lavinian kotoa varastetaan jalokiviä. Maalaispoliisi on lähinnä häkeltynyt, mutta Mortimerin pariskunnalla on valtion palveluksessa kerättyjä taitoja ja tietoja sekä yhteydet luokkayhteiskunnan eri kerroksiin, joten he ryhtyvät salapoliisihommiin. Niiden lomassa nautitaan yläluokkaisesta elämästä monin tavoin.

Kakkososassa A Little Night Murder (Lübbe Audio, 2020) selvitellään nuoren salametsästäjän surmaa. Tapaus on poliisin mielestä onnettomuus, mutta nuoren miehen äiti pyytää apua Katilta ja Harrylta, koska epäilee muuta. Kolmannessa osassa London Calling! (Lübbe Audio, 2020) pariskunta seikkailee vaihteeksi Lontoossa, kun hyvän perheen tytär on paennut pääkaupunkiin tavoittelemaan uraa West Endin näyttämöillä, mutta vaikuttaakin joutuneen hyvin hämärään seuraan.

Neljännen osan Murder wore a Mask (Lübbe Audio, 2020) aluksi Lavinia-tädin vuotuiset seurapiirinaamiaiset keskeytyvät, kun yksi vieraista löytyy kuolleena kartanon alueen lammen rannalta. Tapaus näyttää sydänkohtaukselta, mutta Harry ja Kat epäilevät murhaa ja ennakoivat toistakin. Deadly Cargossa (Lübbe Audio, 2020) Harry ja Kat auttavat selvittämään paikallisen radiovalmistajan kalliiden laitteiden jakeluautojen kaappauksia, joissa taitaa olla kyse jostain paljon laajemmasta kuin vain radiovarkauksista, vaikka huippulaitteista kyse onkin.

Danger in the Air (Lübbe Audio, 2021) tuo Mydworthiin kuuluisan lentäjän Amelia Earhartin, joka on Englannin kiertueella keräämässä varoja naislentäjien yhteishankkeeseen. Earhart joutuu kuitenkin hengenvaarallisten sabotaasien kohteeksi, ja kukapa muukaan niiden tekijät löytäisi kuin Mortimerin pariskunta.

Sarja on leppoisaa, agathachristiemäistä tai dorothylsayermaista kuunneltavaa, johon odotan kovasti jatkoa. Äänikirjojen lukija on miellyttävä-ääninen Nathaniel Parker. Toivottavasti myös suomenkielinen lukija onnistuu luomaan kirjoihin sopivan menneen maailman tunnelman.

Yöpöydän kirjat

Naistenviikko 2018 — Kirsti

Taiteilijan vaimo (Otava, 2018; 429 sivua) on Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjan kuudes osa.

Eletään 1920-lukua eivätkä henkilöt ole enää niin syrjästäkatsojia kuin sarjan alussa.

Sarjan alkuperäisen päähenkilön Ida Erikssonin jo aikuinen tytär Kirsti asuu kirjan alussa Pariisissa kihlattunsa Iivon kanssa. Välttääkseen Suomeen paluun koittaessa juorut susiparista, he päättävät avioitua heti kotimaahan palattuaan.

Kirsti avaa oman muotihuoneen Bulevardille ystävänsä Millin kanssa, mutta omaa kotia ei kuitenkaan ole. Nuoripari asettuu Idan (melkein entiseen) täysihoitolaan Albergaan, josta käy junalla töissä.

Ongelmitta ei elämä tietenkään suju. On surua ja murhetta, huolia ja raatamista, salaisuuksia ja valheitakin.

Vaikka naisten elämä on 1920-luvulla jo helpompaa kuin Idan nuoruudessa, tulee arkinen aherrus silti hyvin esille. Laiskottelu ei ole mahdollista ja iltaisin usein kaadutaan sänkyyn rättiväsyineinä; joskus myös suutuksissa. Lemmenhetkiäkin silti vietetään, joten pian Kirsti on raskaana. Miten hän onnistuu yhdistämään muotihuoneen ja äitiyden?

Tämä on ainoa tämänvuotinen naistenviikon kirjoitus, jossa nimipäivä osuu kohdalleen — jopa kahdesti, sillä paitsi kirjan päähenkilön nimi, on myös kirjailijan oikea etunimi Kirsti.

Naistenviikon nimet:

  • 18.7. Riikka
  • 19.7. Sari, Saara, Sara, Sarita, Salli, Salla
  • 20.7. Marketta, Maarit, Reetta, Reeta, Maaret, Margareeta
  • 21.7. Johanna, Hanna, Jenni, Jenna, Jonna, Hannele, Hanne, Joanna
  • 22.7. Leena, Matleena, Leeni, Lenita
  • 23.7. Olga, Oili
  • 24.7. Kristiina, Tiina, Kirsti, Kirsi, Krista, Kiia, Tinja

Tuijatan Naistenviikkohaaste

naistenviikko-2018

Lannistumaton

Hilja Pärssisestä (o.s. Lindgren, myöhemmin Liinamaa) tuli 23.5.1907 yksi maailman 19 ensimmäisestä naiskansanedustajasta. Vaikka Australiassa ja Uudessa-Seelannissa olisi lain mukaan voinut olla naisia parlamentissa Suomea aiemmin, ei heitä sinne äänestetty. Toisin oli Suomessa.

Raili Mikkasen elämäkertaromaani Hilja, yksi maailman ensimmäisistä – välähdyksiä Hilja Pärssisen, opettajan, runoilijan, kansanedustajan, pakolaisen, vangin sekä työväen, naisten ja lasten puolestapuhujan elämästä (Robustos, 2017; 320 sivua) kertoo Hiljan elämäntarinan hänen muistellessaan sitä sairaalassa hieman ennen kuolemaansa.

Maassa ja maailmassa, johon Hilja oli vuonna 1876 syntynyt, ei naisilla ollut valtaa edes omaan palkkaansa tai omaisuutensa, sillä avioliitossa naisen omaisuuden hallinta oli miehen käsissä. Eipä tasa-arvoa ollut yhteiskunnassa muutenkaan, kun noin 8 %:lla oli äänioikeus säätyvaltiopäivillä.

Ahkera ja tarmokas Hilja opiskeli opettajaksi Sortavalan seminaarissa, jossa hän myös tutustui tulevaan aviopuolisoonsa Jaakkoon, joka oli lukija- ja tutkijaluonne vastakohtana tulisieluisesti maailmanparantamiselle omistautuvalle vaimolleen. Opettajan työssään Hilja ei voinut olla huomaamatta lasten ja perheiden köyhyyttä ja sen kautta yhteiskunnallista epätasa-arvoa, jonka poistamiselle hän lopulta omisti lähes kaiken aikansa.

Lisäksi Hilja opiskeli kieliä, käänsi ja laati lehtijuttuja ja pamfletteja sekä kirjoitti runoja, joita myös esitti eri tilaisuuksissa. Niitä kertyikin melkoiset määrät aluksi kulttuuri- ja yhdistystoiminnassa ja sitten puoluepolitiikassa. Sisällisodan jälkeisessä poliittisessa kaaoksessa Pärssiset harhailivat kaksi vuotta Neuvosto-Venäjällä nähden nälkää ja käsittämätöntä kurjuutta. Suomeen paluu tarkoitti vankeustuomiota, jonka kärsittyään Hilja palasi jatkamaan eduskuntatyötä.

Mikkasen tyyli on varsin yksinkertaista ja todella helppolukuista, vaikka harvalukuiset dialogit, erityisesti Hiljan ja Jaakon väliset, ovatkin kovin jäykän kuuloisia. Hilja Liinamaa-Pärssinen oli lannistumaton tahtonainen, joka joutui kokemaan monta pettymystä ja vastoinkäymistä, mutta sai kokea myös suuria onnistumisia ja menestyksen hetkiä. Yksi maailman ensimmäisistä naiskansanedustajsta on taatusti oman kirjansa ansainnut. Mikkanen muistuttaa samalla, ettei suomalainen hyvinvointiyhteiskunta syntynyt itsestään.