Dekkariviikko 2018: 7 — Ruotsin Happy Valley

Annabelle (Otava, 2018; Annabelle, 2017; suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom; 365 sivua) on Lina Bengtsdotterin palkittu dekkari, jonka miljööstä ja tapahtumista tulee mieleen ironisesti nimetty hieno brittiläinen tv-sarja Happy Valley. Siinä yorkshirelaisen pikkukaupungin poliisin todellisuutta ovat muun muassa huumeet, omaisuusrikollisuus ja ei-toivotut teiniraskaudet. Sekä Happy Valleyssä että Annabellessa kaikki keskeiset henkilöt ovat naisia. Sellaisesta on populaarikulttuurissa huutava pula.

Bengtsdotterin teos sijoittuu pieneen — ja todelliseen — Gullspångin ruotsalaiskylään, jossa 17-vuotias Annabelle katoaa kesäisenä yönä. Tukholmasta lähetetään tapausta selvittämään nopeasti urallaan edennyt nuori rikostutkija Charlie Lager, joka on kotoisi Gullspångista. Työkeikka tarkoittaa hänelle myös palaamista lapsuus- ja nuoruusmuistoihin, jotka ovat kaukana idyllistä.

Annabelle on jännittävä, surullinen ja taidokas rikosromaani. Ei mitään kevyttä kesähöttöä, muttei perustelematonta raakuuttakaan.

Dekkariviikko lukublogeissa

dekkariviikko2018

Mainokset

Dekkariviikko 2018: 6 — Teinitytön häpeä

Hämärän tyttö (Otava, 2018; Skymningsflickan, 2015: suomentanut Anja Meripirtti; 460 sivua) on Katarina Wennstamin neljäs romaani, jonka pääosissa ovat poliisi Charlotta Lugn ja asianajaja Shirin Sundin. Tukholmaan sijoittuva sarja pureutuu yhteiskunnan kipupisteisiin jännityskirjallisuuden keinoin.

Charlotta on sairauslomalla ja kuulee joka yö asuintalonsa naapuriasunnosta epätoivoista huutoa. Sattumalta hän pääsee juttelemaan epätoivoaan julkihuutavan teinitytön kanssa ja kiinnostuu tämän tarinasta, jossa paras ystävä Miranda kuoli, mutta Molly jäi henkiin viiltelemään itseään. Kouluun Molly ei mene; häpeä on niin suuri.

Wennstam paljastaa ”tasa-arvon mallimaasta” paitsi nuorten pahoinvointia myös silkkaa sukupuoleen perustuvaa syjintää ja vanhanaikaista asenteellisuutta. Kirjailija ja hänen päähenkilönsä asettuvat voimakkaasti heikompien puolelle rakenteellista väkivaltaa vastaan.

Mistään saarnasta ei silti ole kyse, sillä rankoista aiheistaan huolimatta romaani on ihmeen helppolukuinen ja erittäin mukaansatempaava.

Dekkariviikko lukublogeissa

dekkariviikko2018

Dekkariviikko 2018: 5 — Hirvimetsällä

Leena Lehtolaisen Turmanluoti (Kirjakauppaliitto, 2018; 127 sivua) on Maria Kallio -sarjan pienoisromaani. Se on vuoden 2018 Kirjan ja ruusun päivän kirja. Kyseessä on Kirjakauppaliiton kampanja, jossa saa kirjaostosten kaupanpäällisiksi tarkoitusta varten kirjoitetun kirjan, jota ei ole saatavilla kuin kampanjapäivänä. Tämä on ensimmäinen näin hankkimani kirja, vaikka olen tainnut kaikki edellisetkin lukea. Halusin päästä ajan tasalle Maria Kallion kuulumisista; onhan hän melkein kuin vanha ystävä.

Marian aviomies Antti Sarkela yllättää perheensä — ja lukijan — aloittamalla metsästysharrastuksen. Hän on salaa hankkinut metsästäjäntutkinnon ja aseenkantoluvan, ja kertoo asiasta läheisilleen vasta, kun pääsee tuttunsa kautta mukaan hirvijahtiin.

Antti toivoo metsässä liikkumisen ja hirvestyksen toimivan vastapainona tutkijantyölle, muttei siten, että yksi metsästyskavereista kuolee hirven sijaan. Oliko se vahinko? Kenen aseesta laukaus ammuttiin?

Tutkinnan kohteeksi joutuu myös Antti, eikä Marian ole helppo pysyä erossa jutusta.

Sarjan varsinaisista osista tämä pienoisdekkari poikkeaa siten, että ääneen pääsevät Marian rinnalla myös Antti sekä perheen jo teini-ikäisiksi ehtineet lapset Iida ja Taneli. Teoksessa kuvataankin paljon myös perheen arkea ja keskinäisiä suhteita niin kuin tässä sarjassa muutenkin. Leppoisa, kevyt ja lyhyt kesälukeminen, jonka todennäköisesti löydät kirjastostasi.

Dekkariviikko lukublogeissa

dekkariviikko2018