Joulu ja juhla on … lainattu suomeen tismalleen samasta sanasta mutta eri aikoina.
Germaanisissa kielissä sana on tarkoittanut pakanallisista keskitalven juhlaa ja sittemmin joulua. Sen nykymuotoja ovat muun muassa ruotsin jul ja englannin Yule, joka tosin jo muinoin sai rinnalleen yleisemmin käytetyn sanan Christmas. Joulu on suomessa juhlaa uudempi sana: joulu on saatettu lainata kantaskandinaavista tai jo kantagermaanista, mutta juhla on tullut suomeen jo siinä vaiheessa, kun sana on germaanisessa lainanantajakielessä ollut muodossa *jehwla.
Molemmilla sanoilla on paikkansa suomen kielessä, …
… tapauksia on suomen kielessä muitakin. Esimerkiksi peruna ja päärynä … kietoutuvat toisiinsa jokseenkin hämmentävästi.
Miten? Siitä ja monesta muusta mielenkiintoisesta suomen kielen sanasta voi lukea teoksesta Sana sanasta : suomen kielen jäljillä (Tammi, 2021; 284 sivua), joka on mitä sopivin joulukalenteriluukku: täynnä iloisia yllätyksiä. Ville Eloranta ja Lotta Jalava kirjoittavat niin kiehtovasti ja mukaansatempaavasti, että kirjaa lukee kuin viihdyttävää romaania. Ville Tietäväisen kuvitus täydentää tekstiä oivaltavasti.
Suomen kieli ei saapunut Suomeen ensimmäisenä
Kantasaamenkaan puhujat eivät toki olleet ensimmäisiä Suomen asuttajia. — Ensimmäisten asukkaiden kielistä ei ole jäänyt jälkiä, elleivät niiden perintöä ole tuntematonta alkuperää olevat paikannimet, kuten Saimaa.
Teos on mitä kiinnostavinta luettavaa kielemme historiasta ja sanojen etymologiasta, siitä miten ja miksi kieli muuttuu eli elää. Tarinat sanojen ja kielen ilmiöiden, kuten lainojen, muodonmuutosten, johdosten ja nimien ihmeellisen maailman takana vievät kauas oman kielemme ja sen sukukielten ja niiden yhteisen kantakielen sekä ”lainanantajakielten” historiaan.
Kirjan luvut ja alaluvut on nimetty houkuttelevasti, esimerkiksi:
- Vihavaisella saattoi olla jotain hampaankolossa
- Sijainnin kielioppi on kehopositiivinen
- Lapsen suusta kuulee tätiyden
- Ubben niemen varuskunta ja Thorin kyläkauppa
- Juma, sanoi kantauralilainen
- Rakkaalla nimellä on monta lasta
- Arska lyheni johtotehtävissä
- Pallivahan alkuperä voi tuottaa pettymyksen
- Eurooppalainen keskivertokieli
Myös esimerkit ehdokkaista omiksi sanoiksi asioille, joista ei ennestään tarvinnut puhua, ovat aina yhtä hauskoja. Agricola loi meille monta sanaa ja kansallisen heräämisen aikaan keksittiin muun muassa tuiki tavallisilta nyt kuulostavat sanat tulevaisuus, tiede ja taide, mutta niillekin lie ollut vaihtoehtoja, jos yliopisto-sanan kanssa kerran kilpailivat kaikkiopisto, oppio ja tietehistö.
Vähän joudun kritisoimaankin, sillä kirjoittajat tuntuvat paikoin elävän modernimman kielen keskellä kuin vaikkapa minä, ihan tavallinen, keski-ikäinen, koulutettu, työssäkäyvä, lukeva suomalaisaikuinen. On aika outoa lukea, että joitain sanoja (vaikkapa tikkaat tai tikaportaat rinnakkain tikapuiden kanssa; tikarappusia edes mainitsematta) on käytetty, kun itse käyttää niitä koko ajan eli edelleen. Tätäkin vähän kummeksun:
Ennen vanhaan ff korvautui suomessa yleisesti hv:llä. Esimerkiksi suomen sanoja kahvi, kirahvi, pihvi, puhveli, sohva ja tohveli vastaavat ruotsin kaffe, giraff, biff, buffel, soffa ja toffel. Myöhempien aikojen lainat eivät ole enää mukautuneet yhtä paljon. Kompaktista ei ole tullut ”kompahtia” eikä liftarista ”lihtaria”, vaikka buffet(ti) saattaa vielä toisinaan vääntyä puhvetiksi.
Siis saattaa toisinaan? Ehkä tutkijoiden kannattaisi liikuskella vielä enemmän pitkin ja poikin tätä suomen puhujien maata kuulostelemassa, miten monella tavalla suomea puhutaan — ja kirjoitetaankin.
Varmaan vähän myös tästä syystä minä (suurena dekkarien ystävänä) kaiketi tämän kirjan aihepiiristä pidän:
Salapoliisiromaani onkin kuvaava vertaus ammattimaiselle historialliselle kielitieteelle. … työhön kuuluu monenlaisten jälkien ja näytteiden systemaattista vertailua muuhun aineistoon, menneiden tapahtuminen mallintamista sekä epäiltyjen tunnistamista. Monien alan ammattilaisten ja valveutuneiden harrastajien mielestä kielen menneisyyden tutkimus voittaa dekkarien jännityksen mennen tullen.
Teos on mainio ehdokas vaikkapa joululahjakirjaksi kelle tahansa vähänkin suomen kielestä kiinnostuneelle.
Kirjabloggaajien joulukalenterin huominen luukku avautuu Hemulin kirjahyllyssä ja aloitusluukkuun pääset Kirjamies-blogissa.
Tuulevin lukublogi 