Helsingin kirjamessut — pikaraportti

Melkein noudatin kirjamessulukujärjestystäni eli omia tärppejäni.

Perjantaina kuuntelin Anna Janssonin haastattelun. Ostin myös pari kirjaa: Monika Helferin Missä isä on? ja Simone Buchholzin Hotel Cartagena. Huippua 😉

Dekkarilauantain ohjelman seurasin kokonaan. Tässä haastattelija Elo Lammi ja kirjailijat Milka Hakkarainen, Saija Kuusela ja Satu Rämö.
Dekkarilauantai on iloinen asia. Haastattelija Leena Korsumäki sekä kirjailijat Tapani Bagge, Markku Ropponen ja Ari Wahlsten.

Molemmat suunnittelemani käännöskeskustelut jäivät lopulta väliin. Monista muista haastatteluista kuulin osia.

Proffapoluilla sunnuntaina. Katja Jalkasen haastateltavina Anu Lahtinen ja Tuula Vainikainen.

Debateista seurasin kokonaan yhden. Lauantain ”Olimmeko liian sinisilmäisiä Venäjän suhteen?” ei kehittynyt väittelyksi, koska Sofi Oksanen ja Pekka Haavisto olivat kaikesta samaa mieltä, mutta kiinnostava se oli silti.

Mohamed Mbougar Sarr ja Annastiina Heikkilä ilmaantuivat ohjelmaani omien tärppieni ulkopuolelta.

Messuilla oli mielestäni tällä kertaa mukavan väljää, vaikka väkeä oli paljon. Perjantaiostosten lisäksi mukaani tarttui pari lastenkirjaa ja yksi alennuslaarilöytö, josta ehkä joskus myöhemmin lisää.

Kirsi Pehkonen Jylhäsalmimaisemissa

Seuraavaksi käännän kirjallisuustapahtumakatseeni kohti Kirjakanttia (Kuopio 17.-19.11) ja Tampereen kirjafestareita (3.-4.12.).

Pitkät kirjamessut verkossa

Helsingin kirjamessuille ei tänä vuonna päässyt (tai joutunut matkustamaan) paikan päälle. Virtuaalimessut sopivat minulle liiankin hyvin — etenkin se, että haastatteluja voi katsella ja kuunnella myös tallenteina. Ahmimisoireyhtymästä johtuen kirjoitan messuraporttiani vasta nyt. Olen ollut messuilla ainakin 24 tuntia. Sama aika voisi toki kulua kolmena päivänä (torstaisin en ole vielä koskaan messuilla ollut) helposti Messukeskuksessakin, mutta suurin osa ajasta menisi muuhun kuin haastattelujen ja keskustelujen kuuntelemiseen, toisin kuin nyt.

Osan ohjelmasta vain kuuntelin puhelimesta samaan aikaan kun tein jotain muuta (kokkasin, siivosin, pyykkäsin, venyttelin) ja osan paitsi kuuntelin myös katselin täppäriltä. Kahden ihmisen keskustelua on helppo seurata vain kuuntelemalla, mutta kun puhujia on useampia, on hyvä nähdä, kuka puhuu.

Toteutuiko suunnitelmani?

Kyllä, kutakuinkin. Lähes kaikki vastasivat hyvin odotuksiani. Tommi Kinnusen haastattelu oli erityisen mielenkiintoinen ja koskettavakin — etenkin, kun lopuksi kirjailija sai vielä Minna Canth -palkinnon. Onnittelut! Anni Kytömäen romaani päätyi lukulistalle ja jo luetuista kirjoista oli kiinnostavaa kuulla lisää. Odotan pian pääseväni uusimman Takamäki-dekkarin pariin. Sen aion lukea painetusta kirjasta toisin kuin sarjan aiemmat osat, jotka kuuntelin pihahommia tehdessäni kesällä kaikki ns. putkeen. Elizabeth Stroutin ja Sofi Oksasen keskustelu oli oikein kiinnostava, mutta vähän harmitti, kun Oksanen väitti Pikkukaupungin tyttöä Stroutin uusimmaksi suomennokseksi. Kirjahan ilmestyi suomeksi jo vuonna 2001, ja uutena laitoksena nyt 2020. (Ja tiedoksi kaikille, että pandemia on englanniksi pandemic kuten epidemia on epidemic. Epidemia on latinaa, mutta pandemia latinaksi pandemus. Toinen on otettu suomen kieleen sellaisenaan ja toinen näköjään pantu rimmaamaan sen kanssa, mutta englantia ne eivät ole.)

Eikä siinä vielä kaikki

Lisäksi kuuntelin/katselin Kjell Westön (Tritonus), Terhi Kokkosen (Rajamaa), Johanna Sinisalon (Vieraat), Philip Teirin (Neitsytpolku), Paula Nivukosken (Mainingin varjot), Outi Pakkasen (Naistenkutsut), Selja Ahavan (Nainen joka rakasti hyönteisiä), Eeva Klingbergin (Syvän maan juuret), Eppu Nuotion (Maggie ja minä), Ella Kannisen (Minun Italiani), Leena Lehtolaisen (Jälkikaiku), Satu Vasantolan (Kaikki kadonneet), Juha Hurmeen (Suomi), Arttu Tuomaisen (Hyvitys), Minna Lindgrenin (Aina on toivoa), Anu Kaajan (Katie-Kate), Anna Kortelaisen (Tulirinta), Tommy Orangen (Ei enää mitään), Marja Kankaan (Miestä näkyvissä), Emmi-Liia Sjöholmin (Paperilla toinen), Susan Heikkisen (Pullopostia Seilin saarelta) haastattelut sekä Lea ja Santeri Pakkasen (Se tapahtui meille), Liina Putkosen (Palava poika) & Christian Rönnbackan (Ruska) ja Matti Laineen (Pelon liekit) & Max Seeckin (Pahan verkko) ja yhteishaastattelut.

Lukuun

Luku-/kuuntelulistalle, joka on ennestäänkin ylipitkä, näistä menivät Kankaan hauskan kuuloinen romaani, Kannisen italialaisuusaakkoset, Lindgrenin satiiri, Orangen romaani ja Pakkasten historiateos. Siellä jo ennestään olivat Hurmeen Niemi-jatko sekä Pakkasen ja Seeckin dekkarit. Lehtolaisen, Nuotion, Teirin ja Tuomaisen kirjat olen jo lukenut.

Lisäksi kuuntelin/katselin keskustelut näistä aiheista

  • David Foster Wallacen Päättymättömän riemun suomennos, josta puhuivat Tero Valkonen ja Samuli Knuuti
  • Tytöt – suomalaisen tasa-arvon perusteet, keskustelijoina Aurora Rämö ja Jari Mäkäräinen)
  • Esikoiskirjailijat Anna Soudakova ja Tiina Katriina Tikkanen ja oman tarinan merkitys
  • Muukalaiset ja barbaarit – miten historiantutkimus näkee siirtolaisuuden, keskustelijoina Aapo Roselius, Tuomas Tepora ja Maijastiina Kahlos
  • Korjausliike — Tuomainen ja Vuorinen ratkaisevat
  • Ääni tarinalle – kertomuksia äänikirjan lukijan työstä, aiheesta juttelemassa suositut äänet Jukka Pitkänen, Krista Putkonen-Örn ja Pirjo Heikkilä
  • Tulevaisuus äänessä – äänikirjojen nousu ja tulevaisuus – Perttu Pölönen, Timo Julkunen, Mirka Vesala ja JP Koskinen
  • Äänikirjat ja raha, aiheen äärellä Elina Kilkku, Sinikka Vuola ja Laura Lindstedt

Kaikki keskustelut olivat kiinnostavia omalla tavallaan. En tosin tiedä, mitä Antti Tuomainen ja Juha Vuorinen polveilevalla juttelullaan ratkaisivat tai edes yrittivät ratkaista. Jäin miettimään, olisiko minusta Päättymättömän riemun lukijaksi. Tai kuuntelijaksi, sillä (huimapäinen) Olavi Uusivirta lukee sen äänikirjaksi. Suomentajan mukaan kirja on suomeksi on helpompi kuin alkukielellä. Toivoisin, että äänikirja toisi kirjailijalle enemmän tuloja.

Olisin mielelläni nähnyt myös Paula Havasteen, Piia Leinon ja Jani Saxellin Utopiaa!-keskustelun, mutta sitä ei ole ainakaan vielä saatavilla.

Haastattelijoita oli kiltisti sanottuna monenlaisia. Kokeneet ammattilaiset olivat aivan loistavia, mutta joidenkin haastattelijoiksi värvättyjen vahvuudet ovat selvästi muualla kuin messulavalla. Hermostuneisuus saattoi näkyä outona naurahteluna ja myynti-into ylenpalttisen vaivaannuttavana kehumisena (upea-sana viidessä ensimmäisessä lauseessa), mutta onneksi yhdestäkään haastattelijasta ei paistanut lukemattomuus. Osaa sekä kirjailijoista että haastattelijoista selvästi jotenkin vaivasi tyhjä messuhalli. Olikohan haastattelut pakko tehdä siellä, niillä lavoilla? Oikeastaan koko lava-ajattelu tuntui hieman keinotekoiselta virtuaalimessuilla.

Jatkoon?

Osallistun mielelläni toistekin kirjamessuille verkossa. Myös hybridiversiota kannattanee harkita. En lainkaan kaipaa messutungosta tai sitä, etten pääse koskaan hyvälle paikalle muuten kuin jättämällä väliin jonkin toisen kiinnostavan ohjelman. Tallenteet mahdollistavat eturivin paikan aina sekä sen, ettei mikään mene päällekkäin tai osu muuten huonoon aikaan. Toki kaipaan kohtaamisia muiden lukijoiden ja jopa kirjailijoiden kanssa sekä konkreettisia kirjoja tutkailtaviksi.

Tärkeintä on kuitenkin lukeminen ja siihen antoivat kirjamessut verkossa vinkkejä enemmän kuin tarpeeksi.

Kutsui mua Kuusamo…

Ensimmäinen NordicNoir-kirjallisuusfestivaali järjestettiin Rukalla, Kuusamossa 18.-19.1.2019. Voitin lippupaketin Kirsin kirjanurkan arvonnassa ja onnistuin hankkiutumaan blogin vakituisesta asemapaikasta viikonlopuksi noin 450 km pohjoisen suuntaan, kiitos henkilökohtaisen autonkuljettajan. Kannattiko? Minusta kyllä, vaikka istumista kertyikin viikonlopun aikana epäterveellisen paljon.

NordicNoirin rohkea idea oli koota rikoskirjalijoita ja heidän lukijoitaan niin sanotusti korpeen (vaikka Rukalla onkin lähes kaikki palvelut) keskustelemaan rikoskirjallisuudesta monelta kantilta: kirjailijan työstä ja urasta, kirjojen aiheista ja teemoista, rikoskirjallisuuden lajityypistä ja alatyypeistä, kirjojen ja tv-sarjojen suhteesta, nordicnoirin käsitteestä, huumorista rikoskirjallisuudessa, rikollisesta mielestä ja paljosta muusta. Aina ei tosin puhuttu ihan siitä, mitä ohjelmaan oli merkitty, muttei se oikeastaan haitannut.

Parhaimmillaan haastatteluista tuli keskusteluja, kun aikaa oli varattu mukavasti noin 45 minuuttia, joka välillä vähän ylittyikin ja joskus alittui. Illanvirkkuna pidin aikataulusta, jossa ohjelma alkoi klo 17 ja päättyi hieman ennen puolta yötä. Kaikki kolme haastattelijaa/moderaattoria hoitivat hommansa omalla tavallaan; ehkä yksi tyyli olisikin käynyt tylsäksi. Siinä missä neljän naisen paneeli sai perjantai-iltana kevyesti jutustella, joutui kahdeksanmiehinen lauantaipaneeli vallan viihdyttävästi lähes grillatuksi.

Toivon, ettei NordicNoir jäänyt ainutkertaiseksi tapahtumaksi ja ainakin Instagramissa taidettiin ensi vuodelle jotain jo lupaillakin. Jos saa toivoa uusia/lisää kirjailijoita niin tässä joitakin mieleen tulevia: Islannista Arnaldur Indriðason, Norjasta Karin Fossum , Ruotsista Lina Bengtsdotter, Tanskasta Sara Blædel ja Suomesta Eva Frantz.

Tämänkertaisista vieraista vain Ragnar Jonassonia ei ole saatavilla suomeksi. Onkohan joku kustantajista jo tarttunut tilaisuuteen? Haluan lukea erityisesti Hulda-trilogian. Muista mukana olleista, joita en vielä ole lukenut, aion tutustua ainakin Ninni Schulmanin Hagfors-sarjaan ja Stefan Ahnhemin tuotantoon. Toisin kuin aiemmin väitin olen sittenkin lukenut Yrsa Sigurðardóttirilta yhden tai kaksi ensimmäistä suomennosta.

Paikalla oli myös Suomen Dekkariseuran Ruumiin kulttuuri -lehden avustaja, joten seuraavasta lehdestä voi lukea vielä lisää.

 

Tuijata. Kulttuuripohdintoja

Tuumailen kulttuurikokemuksia, eniten kirjallisuutta.

One Entry to Research

Critical assessment of Web of Science, Scopus and Google Scholar. Updated by Lars Iselid, Umeå University Library, to document a Swedish BIBSAM project.

Bibbidi Bobbidi Book

Blogi kirjoista, lukemisesta ja kulttuurista.

Luetut.net

Kirjablogi

The Bibliomagician

Comment & practical guidance from the LIS-Bibliometrics community

musings of a medical librarian

and mutterings about anything else that takes my fancy!

Kirjavinkit

Yli 10 000 lukemisen arvoista kirjaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: