Dekkariviikko 2020: Kiviäidit

”Ihminen selviää monesta juuri salaisuuksien ansiosta.”

Erin Kellyn Kiviäidit-romaanin (Gummerus, 2020; Stone Mothers, 2020; suomentanut Päivi Pouttu-Delière; 429 sivua) nimi tulee siitä, että viktoriaanisella ajalla mielisairaaloita kutsuttiin kiviäideiksi. Suhtauduin pienellä varauksella tähän psykologiseen trilleriin, koska en täysin ihastunut ensimmäiseen Kelly-suomennokseen.

Päähenkilö Marianne on kasvanut pienellä paikkakunnalla, jonka suurin työllistäjä on hänen lapsuusaikanaan ollut suuri mielisairaala. Kun sairaala on 1980-luvulla lakkautettu, on iso osa seudun väestä jäänyt työttömiksi ja vajonnut köyhyyteen. Älykäs ja lahjakas Marianne on kuitenkin 17-vuotiaana paennut taantuvaa kaupunkia ja poikaystäväänsä Jesseä sekä etenkin tyhjennetyssä sairaalassa tapahtunutta tragediaa.

Nykyajassa Mariannella on Lontoossa hyvä ammatti, turvallinen puoliso ja ahdistunut teini-ikäinen tytär, mutta äidin sairastuminen tuo hänet takaisin kotiseudulle ja samalla jälleen lähelle katkeraa ja menneisyydestä vihaa ammentavaa Jesseä. Miehellä on heidän yhteiseen salaisuuteensa liittyvä suunnitelma, joka uhkaa romuttaa Mariannen nykyisen elämän.

Tarina on monimutkainen, romaanin alku on vetävä ja loppu intensiivinen, mutta paisuteltu ja pitkäveteinen keskiosa heikentää kokonaisuutta.

Tällä viikolla eli 8.-14.6. vietetään jälleen perinteistä Dekkariviikkoa ja myös tänä vuonna myös monet kirjabloggaajat ovat mukana. Kirjablogien tämänvuotista dekkarien teemaviikkoa emännöi Luetut.net-blogin Mari.

dekkariviikkologo2020