Tarjolla hajanaisia poimintoja Tampereen leppoisilta kirjafestivaaleilta. Tietenkään en kaikkiin omiin tärppeihini tarttunut – osittain aikataulusyistä ja osittain, koska muuta kiinnostavaa osui kohdalle.
Lauantai
Aloitin suunnitelmistani poiketen aiheella ”Murtuva todellisuus”. Teostensa murtumakohtia jäljittivät Mervi Koskinen (Kaupustelija), Mikko Kamula (Kalevan pojat ja koko Metsän kansa -sarja) ja Jyrki Vainonen (Täytetyt) niin kiinnostavasti, että päätin tutustua kaikkiin.
Tulenkantaja-palkinnon sai Merja Mäki teoksellaan Ennen lintuja. Kirja on lukupinossani. Muista ehdokkaista olen lukenut vain Satu Rämön Hildurin, mutta ehkäpä lisään muutkin lukulistalleni.
Zoë Beckin ja Anna Paldarin keskustelu herätti hieman ristiriitaisia ajatuksia. Olen yllättynyt siitä, ettei kirjailija pidä romaaninsa Minun silmäni näkevät yhteiskuntaa pelkästään dystopiana vaan myös utopiana, enkä pysty olemaan Beckin kanssa samaa mieltä elokuvien ja tv-/suoratoistopalvelusarjojen dubbaamisesta, mutta dubbaamistyötäkin tekevällä on asiaan tietenkin oma näkökulmansa.

Tällä kertaa ohitin vain toisen suunnittelemistani käännöskeskusteluista. Keltaisen kirjaston Einari Aaltosen ja Helene Bützowin keskustelu Johanna Harkkilan kanssa oli festarien valloittavin ja hauskin.
Lauantai-illan ilo oli kirjabloggaajien illallistapaaminen.

Sunnuntai
Olen lukenut Annastiina Heikkilän romaanin Vapaus valita kohtalonsa, mutta oli silti kiinnostavaa kuulla häntä haastattelussa. Leena Parkkisen Neiti Steinin keittäjätär meni haastattelun perusteella oitis lukulistalleni.
Kriittinen jalkapallofani, tutkija Sami Kolamo (Riistopallon MM-kisat Qatarissa) ei kritisoi parhaillaan käytävissä jalkapallon miesten MM-kisoissa vain ihmisoikeustilannetta, vaan myös tapahtuman totaalista epäekologisuutta. Kiitellysti liki toisiaan sijaitsevat stadionit on pykätty hiellä ja verellä hiekka-aavikolle, muttei siinä kaikki: Qatarissa ei ole jalkapallokulttuuria, mutta maa haluaa olla kaikkien muidenkin urheilulajien näyttämö. Ja tietenkin: FIFA on korruptoitunut. Ehkä luen, ehkä en. Kolamo ei aio enää kirjoittaa jalkapallon MM-kisoista, mutta urheilusta, myös jalkapallosta, kyllä.
Johanna Ruohosen Naisten laji – kirja jalkapallosta -kirjan kansikuva on mielestäni ihastuttava. Olin kesällä aivan äimänä, kun jalkapallon naisten EM-kisojen aikaan kuulin, että Englannissa jalkapallon pelaaminen on kielletty naisilta vuosina 1921-71. Aion lukea kirjan.

Kivat festarit. Taidan mennä toistekin.