101 kirjaa & kirjabloggaajat

Ylen itsenäisyyden juhlavuoden suuri kirjallisuushanke Kirjojen Suomi tarjoaa tv- ja radio-ohjelmia, podcasteja ja yle.fi/kirjojensuomi-sivuston. Yleiset kirjastot järjestävät näihin kirjoihin liittyen tapahtumia eri puolilla Suomea. Ajatuksena on saada suomalaiset lukemaan lisää kotimaista kaunokirjallisuutta.

Kirjabloggaajat ovat hankkeessa mukana erityisesti ohjelmasarjaan 101 kirjaa liittyen. Yli kahdeksankymmentä kirjablogia ja -bloggaajaa on mukana tässä koko vuoden kestävässä sarjassa, sillä esiteltävät kirjat arvottiin bloggaajien luettaviksi. Kukin meistä julkaisee oman/omat juttunsa listan kirjasta omassa blogissaan samana päivänä kuin kirjaohjelma lähetetään.

Nadja Nowakin ja Seppo Puttosen valitsemalla listalla on kirja jokaiselta itsenäisyyden vuodelta. Sarjassa kysytään, millaisen kuvan ne antavat Suomesta ja suomalaisista. Minulle arpa antoi vuoden 1975 ja Jussi Kylätaskun romaanin Revari (WSOY, 1975). Osuipahan ainakin ennenlukematon teos.

Muut listan teokset ovat:

• 2016: Ilkka Remes, Kiirastuli
• 2015: Elina Hirvonen, Kun aika loppuu
• 2014: Pajtim Statovic, Kissani Jugoslavia
• 2013: Pauliina Rauhala, Taivaslaulu
• 2012: Juha Seppälä, Mr. Smith
• 2011: Rosa Liksom, Hytti nro 6
• 2010: Markus Nummi, Karkkipäivä
• 2009: Maarit Verronen, Normaalia elämää
• 2008: Sofi Oksanen, Puhdistus
• 2007: Risto Isomäki, Litium 6
• 2006: Leena Krohn, Mehiläispaviljonki
• 2005: Arto Salminen, Kalavale
• 2004: Reko Lundán, Rinnakkain
• 2003: Lars Sund, Erikin kirja
• 2002: Kari Hotakainen, Juoksuhaudantie
• 2001: Jari Tervo, Suomemme heimo
• 2000: Jusa Peltoniemi, Jäähyväiset sukuromaanille
• 1999: Veronica Pimenoff, Maa ilman vettä
• 1998: Hannu Raittila, Ei minulta mitään puutu
• 1997: Mauri Kunnas, Koiramäen joulukirkko
• 1996: Kreetta Onkeli, Ilonen talo
• 1995: Kalle Päätalo, Hyvästi, Iijoki
• 1994: Matti Paloheimo, Valkoinen Mandela
• 1993: Matti Yrjänä Joensuu, Harjunpää ja rakkauden nälkä
• 1992: Daniel Katz, Saksalainen sikakoira
• 1991: Erno Paasilinna, Kauppamiehet isänmaan asialla
• 1990: Olli Jalonen, Isäksi ja tyttäreksi
• 1989: Annika Idström, Kirjeitä Trinidadiin
• 1988: Kari Kontio & Tuomas Nevanlinna, Kirjava lehmä
• 1987: Eeva Kilpi, Animalia
• 1986: Antti Tuuri, Ameriikan raitti
• 1985: Matti Pulkkinen, Romaanihenkilön kuolema
• 1984: Pirkko Saisio, Kainin tytär
• 1983: Joni Skiftesvik, Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja
• 1982: Kaari Utrio, Ruusulaakso
• 1981: Anja Kauranen, Sonja O. kävi täällä
• 1980: Kauko Röyhkä, Tien laidalla Waterloo
• 1979: Jukka Asikainen, Arto Melleri & Heikki Vuento, Pete Q
• 1978: Juhani Peltonen, Elmo
• 1977: Paavo Haavikko, Kansakunnan linja
• 1976: Risto Rasa, Kaksi seppää
• 1974: Veijo Meri, Kuviteltu kuolema
• 1973: Heikki Turunen, Simpauttaja
• 1972: Arto Paasilinna, Operaatio Finlandia
• 1971: Eeva Joenpelto, Vesissä toinen silmä
• 1970: Lassi Sinkkonen, Solveigin laulu
• 1969: Jarkko Laine, Niin kulki Kolumbus
• 1968: Tytti Parras, Jojo
• 1967: Hannu Salama, Minä, Olli ja Orvokki
• 1966: Arvo Salo, Lapualaisooppera
• 1965: Timo K. Mukka, Tabu
• 1964: Marja-Leena Mikkola, Tyttö kuin kitara
• 1963: Paavo Rintala, Sissiluutnantti
• 1962: Pentti Saarikoski, Mitä tapahtuu todella?
• 1961: Anni Polva, Tiinalla on hyvä sydän
• 1960: Marja-Liisa Vartio, Kaikki naiset näkevät unia
• 1959: Anders Cleve, Katukiviä
• 1958: Aapeli, Pikku Pietarin piha
• 1957: Kirsi Kunnas, Tiitiäisen tarinoita
• 1956: Irja Virtanen, Kenttäharmaita naisia
• 1955: Rauha S. Virtanen, Seljan tytöt
• 1954: Väinö Linna, Tuntematon sotilas
• 1953: Aino Räsänen, Näkemiin, Helena!
• 1952: Veikko Huovinen, Havukka-ahon ajattelija
• 1951: Yrjö Kokko, Sudenhampainen kaulanauha
• 1950: Tove Jansson, Muumipapan urotyöt
• 1949: Valentin, Ruma Elsa
• 1948: Elvi Sinervo, Vuorelle nousu
• 1947: Outsider, Kilroy oli täällä
• 1946: Jussi Talvi, Tällaista oli palata
• 1945: Mika Waltari, Sinuhe egyptiläinen
• 1944: Armas J. Pulla, ”Jees, leskiyli-insinöörskä!” sanoi vääpeli Ryhmy
• 1943: Matti Hälli, Suopursu kukkii
• 1942: Eila Pennanen. Ennen sotaa oli nuoruus
• 1941: Helvi Hämäläinen, Säädyllinen murhenäytelmä
• 1940: Erkki Palolampi, Kollaa kestää
• 1939: Hella Wuolijoki, Niskavuoren leipä
• 1938: Olavi Paavolainen, Risti ja hakaristi
• 1937: Martti Laine, Kuilu
• 1936: Sally Salminen, Katriina
• 1935: Saima Harmaja, Sateen jälkeen
• 1934: Katri Vala, Paluu
• 1933: Joel Lehtonen, Henkien taistelu
• 1932: Toivo Pekkanen, Tehtaan varjossa
• 1931: Pentti Haanpää, Noitaympyrä
• 1930: Iris Uurto, Ruumiin ikävä
• 1929: Aarno Karimo, Kumpujen yöstä
• 1928: Aino Kallas, Sudenmorsian
• 1927: Unto Seppänen, Taakankantajat
• 1926: Hilja Valtonen, Nuoren opettajattaren varaventtiili
• 1925:Edith Södergran, Maa jota ei ole
• 1924: Maria Jotuni, Tohvelisankarin rouva
• 1923: Kaarlo Hänninen, Kiveliön karkurit
• 1922: Anni Swan, Pikkupappilassa
• 1921: Olli, Mustapartainen mies herättää pahennusta
• 1920: Juhani Aho, Muistatko?
• 1919: Frans Emil Sillanpää, Hurskas kurjuus
• 1918: Eino Leino, Vapauden kirja
• 1917: Konrad Lehtimäki, Ylös helvetistä

Vuoden 2017 kirja, se 101., on tietysti vielä valitsematta.

Merkitsin lihavoimalla ne 40 listan kirjaa, jotka tiedän varmasti lukeneeni — kahdesta olen blogannutkin — ja kursiivilla ne 17, jotka olen ehkä/luultavasti lukenut tai joista tiedän lukeneeni ainakin osan. Katsotaan, muuttuuko listani tämän vuoden aikana. Yli puolet on sentään varmasti lukemattomia. Ja ainakin yksi tulee ennen kesää luettua.