Marco Malvaldin Bar Lume -sarjan toinen osa Kolmen kortin temppu (Tammi, 2015; Il gioce delle tre carte, 2008, suomentanut Inkeri Koskinen; 284 sivua) jatkaa kuvitteellisen toscanalaispikkukaupungin baarinpitäjän rikostutkijan uraa paikallispoliisin päihittäjänä. Tällä kertaa Massimo kuitenkin varta vasten pyydetään avuksi, kun kansainvälisen konferenssin — johon Massimo on toimittanut tarjoilut — iäkäs japanilaisosallistuja kuolee kummalla tavalla.
Tapauksen selvittämisessä tarvitaan nimittäin sekä kielitaitoa että jonkinlaista ymmärrystä tietokoneista ja niiden tekniikasta — yliopistosuhteista ja hyvistä hoksottimista puhumattakaan — eikä sellaista paikallispoliisiasemalta oikein löydy. Jännitystä kirjassa ei ole edes nimeksi, mutta aitoitalialaista paikallistunnelmaa ja ainakin minun nauruhermooni osuvaa hilpeänhirterististä huumoria kylläkin.