Pieni chick lit -testi

Tivasin taannoin bloggaajakollegoilta vinkkejä uudesta lukukelpoisesta kotimaisesta naistenviihteestä, joka nykyisin tunnetaan nimellä chick lit. Suositusten perusteella päädyin lukemaan Piia Leinon tosi-tv-maailmaan sijoittuvan romaanin Ruma kassa (Johnny Kniga, 2016; 223 sivua) ja Veera Vaahtera introvertistä lukutoukasta kertovan tarinan Kevyesti kipsissä (Tammi, 2917; 243 sivua). Lajityypin ideana on käsitellä (nuorten ja naimattomien) nykynaisten elämää hauskasti ja kepeästi. Liikutaan… Continue reading Pieni chick lit -testi

Sininen valo läppärin yläreunassa

Pauliina Suden Takaikkuna (Tammi, 2015; 555 sivua) sai Suomen Dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon, joten odotukseni sen suhteen olivat (liian) korkealla. Valitettavasti hieman petyin, vaikka kyseessä kelpo jännäri onkin. Päähenkilöitä on useita ja heidän välilleen kudotaan monimukainen verkko. Sosiologi Leia Laine joutuu verkkourkinnan -- sekä tietokoneen että puhelimen kautta -- ja niin digitaalisten -- varastetuksi ilmoitettu… Continue reading Sininen valo läppärin yläreunassa

Höttöä

Gayle Formanin nuortenromaani Jos vielä jään (WSOY, 2014; If I stay, 2009; suomentanut Ulla Selkänen) ja siihen perustuva samanniminen elokuva ovat harvinainen poikkeus sääntöön, jonka mukaan kirjasta sovitettu elokuva on aina huonompi kuin kirja. Se johtuu musiikista. Elokuvassa se on parasta, mutta kirjan sivuilta musiikki ei kuulu. Kirja on yksinkertaisella kielellä kirjoitettu traagisen koskettavaksi tarkoitettu mutta etäiseksi… Continue reading Höttöä