Ystävyyden synnystä

Onneksi en tiennyt aloittaessani romaanin Professori ja taloudenhoitaja (Tammi, 2016; Hakase no Aishita Sûshiki, 2003; suomentanut Antti Valkama; 286 sivua) lukemista, että se käsittelee — ainakin pinnalta — matematiikkaa ja baseballia. Olis voinut jäädä japanilaisen Yoko Ogawan hieno teos lukematta. En nimittäin ymmärrä matemaattisia kaavoja enkä baseballin viehätystä.

Romaanin minäkertoja on kotipalveluyrityksen työntekijä, joka palkataan muistinsa osittain menettäneen matematiikan professorin hyvin vaatimattomaan kotiin hoitamaan miehen taloutta eli lähinnä siivoamaan ja valmistamaan ruokaa. Professorin lähimuisti on vain 80 minuutin mittainen, joten jokainen päivä alkaa esittäytymisellä.

Vaikka professorin mielessä ei synny uusia pitkäkestoisia muistoja, muistaa hän yhä matematiikan kaavat ja ihailemansa baseball-tähden. Hän on myös tavattoman lapsirakas eikä voi sietää ajatusta, että lapsi menisi koulusta tyhjään kotiin. Niinpä taloudenhoitajan, joka on yksinhuoltaja, poika alkaa tulla koulun jälkeen professorin luo äitinsä työpaikalle, vaikka se onkin yrityksen säännöissä kielletty. Poika saa professorilta nimen Juuri, koska hänen päänsä muoto muistuttaa neliöjuurta.

Näiden kolmen — iäkkään professorin, keski-ikäisen kotipalvelutyöntekijän ja alakouluikäisen lapsen — välille syntyy ainutlaatuinen ystävyys. Yhdessä ratkotaan matemaattisia ongelmia ja kuunnellaan baseball-selostuksia sekä syödään yhdessä. Professori jopa uskaltautuu kotinsa ulkopuolelle kuluneessa puvussaan, jossa roikkuu pyykkipojilla kiinnitettyjä muistilappuja.

Romaani on kirjoitettu kauniisti. Sen aihe on omaperäinen, juonenkäänteet yllätyksellisiä, rakenne tehokas ja jättämä tunnejälki voimakas. Kannattaa lukea, piti sitten matematiikasta ja/tai baseballista tai ei. Ja ehkä nimenomaan, jos ei.

Professori päättää löytää vaimon

Australialaisen Graeme Simsionin esikoisromaani Vaimotesti (Otava, 2013; The Rosie Project, 2013, suom. Inka Parpola; 333 sivua) yllätti ja ihastutti.

Teoksen aluksi sen päähenkilö ja minäkertoja Don Tillman, keski-ikää lähestyvä genetiikan professori, esitellään pitämänsä luennon kautta. Lukijalle selviää paitsi siitä myös Donin sosiaalisten kontaktien vähyyden ja pikkutarkasti aikataulutetun elämäntavan avulla, että miehellä voidaan diagnosoida jonkinasteinen Aspergerin oireyhtymä.

Epäonnistuttuaan — lähinnä suurten vaatimustensa ansiosta — vähäisissä kokemuksissaan perinteisillä parisuhdemarkkinoilla Don päättää etsiä vaimon tieteellisin menetelmin ja laatii yksityiskohtaisen kyselylomakkeen. Asetelman sekoittaa kuitenkin Rosie, joka tupsahtaa Donin elämään, vaikkei taatusti läpäisisi testiä; tosin tuskin kukaan muukaan.

Vaimotesti on hauska ja oivaltava kertomus ihmissuhteiden kiemuroista. Se tarjoaa tuoreen näkökulman parisuhteen muodostamisen kiemuroihin ja kyseenalaistaa monta sovinnaisuuden ilmentymää. Luettavaksi romaani sopii kaikenikäisille miehille ja naisille, etenkin, jos he pitävät fiksuista romanttisista komedioista.