Dekkariviikko 2021: Terapeutti

Nicci Frenchin Keskiviikkoa odottaessa (BlueMoon, 2021; Waiting for Wednesday, 2013; suomentanut Raimo Salokangas; 446 sivua) on Frieda Klein -sarjan kolmas osa.

Lontoolainen psykoterapeutti Frieda on herkkävastoinen ja omalaatuinen nainen, joka on joutunut median ja kilpailevan kollegan hampaisiin. Mahdollisen potilaan mainitsema yksityiskohta jää vaivaamaan Friedaa ja hän on valmis seuraamaan aavistustaan niin pitkälle kuin pystyy. Johdattuessaan näin vaarallisen saalistajan jäljille hän kohtaa toimittajan, joka on vuosia tutkinut nuorten naisten katoamisia, joista poliisilla ei ole aavistustakaan.

Samaan aikaan Friedan poliisiystävä Karlsson tutkii perheenäidin raakaa surmaa. Kunnollisen naisen ja onnellisen perheen kulissien takaa paljastuu melkoisia salaisuuksia, ja Friedakin joutuu mukaan myllerrykseen, jonka se aiheuttaa perheen nuorissa. Hän saa huomata rauhallisen kotinsa muuttuneen melkein perhekodiksi, kun myös äitinsä kanssa riitelevä veljentytär tukeutuu häneen. Samaan aikaan remonttimies ja ystävä Josef päättää lupaa kysymättä uusia hänen kylpyhuoneensa. Miesystävä kaukana New Yorkissa lähettää yhä huolestuneempia viestejä.

Yhä synkempiä sävyjä saava viikonpäiväsarja on laadukasta ja kiehtovaa rikoskirjallisuutta, jonka ottamisesta suomennosohjelmaansa pieni kustantaja ansaitsee dekkarinystävien lämpimät kiitokset.

Yöpöydän kirjat

Sarjan ensimmäinen osa pääsi dekkariviikkolle viime vuonna.

Laskelmoitu trilleri

Lars Keplerin Joona Linna -trillerisarjan viides osa Vainooja (Tammi, 2015; Stalker, 2014; suomentanut Kari Koski; 617 sivua) jatkaa kaupalliseksi menestykseksi todetulla tyylillä. Preesensmuoto ja lyhyet luvut saavat kääntämään esille yhä uuden sivun paksussa, tiivistunnelmaisessa, yksityiskohtaisessa ja väkivaltaisessa jännärissä.

Juonta ei tällaisen kirjan kohdalla ole syytä avata paljon enempää kuin teoksen nimi ilmaisee. Kyse on äärimmäisestä vainoamisesta, stalkkaamisesta, joka huipentuu hillittömiin väkivallan purkauksiin. Entinen poliisi Joona Linna palaa mukakuolleista. Hypnotisoija Erik Maria Bark joutuu äärimmäiseen pulaan.

Luin teosta kuin puoliksi hypnotisoituna, malttamatta lopettaa, mutta päästyäni loppuun olin jotenkin pettynyt. Mikään tai kukaan ei jäänyt askaruttamaan. Intensiivinen lukukokemus oli ja meni. Aiemmin kiittelin kirjailija(i)n henkilökuvaustaitoja; nyt nekin on urhattu elokuvakäsikirjoitusmaiselle juonitykitykselle. Silti viihdyin kirjan parissa hyvin — taitavaa.

Nimerkilllä Lars Kepler kirjoittaa aviopari Alexandra Coelho Ahndoril ja Alexander Ahndoril.