Novelleja sadan vuoden takaa

Olen -- sattuneesta syystä -- lukenut vuosia sitten (lähes) kaikki kansalliskirjailija Joel Lehtosen (1881-1934) teokset, mutta mielessäni on usein käynyt ajatus palata näihin klassikoihin uudelleen. Nyt lukemiseksi valikoitui novellikokoelma Kuolleet omenapuut, mutta terveitä ihmisiä, s.o. moukkia ja moukkaherroja suloisessa rauhassa, myös hiukan sodassa, Muttisen Aapelin ympärillä; runollista proosaa vuonna 1918 (sarjassa Kootut teokset, osan VII… Continue reading Novelleja sadan vuoden takaa

Savolainen kasvukertomus

En ollenkaan ihmettele, että Antti Heikkisen esikoisromaani Pihkatappi (Siltala, 2013) on kerännyt niin palkintoehdokkuuksia (Savonia-kirjallisuuspalkinto, Helsingin Sanomien palkinto vuoden parhaasta esikoiskirjasta) kuin jo palkinnonkin (Kalevi Jäntti -palkinto). Se on mainio teos. Kehitysromaanin minäkertoja Jussi on pienen umpikepulaisen savolaiskylän kasvatti, joka kolmikymppisenä alkaa toimittajan työnsä ohessa kirjoittaa romaania itsestään ja suvustaan. Näin tarina saadaan etenemään pääosin… Continue reading Savolainen kasvukertomus