Miksi The Handmaid’s Tale ansaitsisi uuden suomennoksen — 2. Väärin korjattu

Aloitin viikko sitten pienen sarjan aiheesta Miksi The Handmaid’s Tale ansaitsisi uuden suomennoksen. Käsittelen näissä postauksissa suomalaisten versioiden outouksia. Johdannossa kerron syitä tähän kirjotussarjaan.

En tiedä, kuka on korjannut suomennoksen, enkä huomannut korjattuja kohtia. Sen sijaan huomasin kohdan, jossa suomennosta oli muutettu, vaikka alkuperäinen oli  oikein.

Alkuteos:

You’ll have to forgive me. I’m a refugee from the past, and like refugees I go over the customs and habits of being I’ve left or been forced to leave behind me, and it all seems just as quaint, from here, and I am just as obsessive about it. Like a White Russian drinking tea in Paris, marooned in the twentieth century, I wander back, try to regain those distant pathways; I become too maudlin, lose myself. Weep. Weeping is what it is, not crying,. I sit in this chair and ooze like a sponge.

Vuoden 1986 suomennos:

Sinun on annettava minulle anteeksi. Olen menneisyyden pakolainen, ja muiden pakolaisten tavoin minäkin käyn alinomaa läpi niitä tottumuksia ja elämäntapoja, jotka olen jättänyt tai tai pakosta joutunut jättämään taakseni, ja se kaikki näyttää täältä aivan yhtä omituiselta ja on minulle aivan samanlainen pakkomielle kuin muillekin pakolaisille. Kuin kaksikymmenluvun Pariisiin pelastautunut teetä särpivä valkoinen venäläinen minäkin vaellan takaisin menneisyyteen ja yritän päästä uudelleen niille etäisille poluille; mutta sitten tulen liian hentomieliseksi enkä enää hallitse itseäni. Alan vetistellä. Juuri sitä se on, vetistelyä, ei itkua. Istun tällä tuolilla ja tirisen kuin sieni.

Vuoden 2017 korjattu suomennos:

Sinun on annettava minulle anteeksi. Olen menneisyyden pakolainen, ja muiden pakolaisten tavoin minäkin käyn alinomaa läpi niitä tottumuksia ja elämäntapoja jotka olen jättänyt tai tai pakosta joutunut jättämään taakseni, ja se kaikki näyttää täältä aivan yhtä omituiselta ja on minulle aivan samanlainen pakkomielle kuin muillekin pakolaisille. Kuin kaksikymmenluvun Pariisiin pelastautunut teetä särpivä valkovenäläinen minäkin vaellan takaisin menneisyyteen ja yritän päästä uudelleen niille etäisille poluille; mutta sitten tulen liian hentomieliseksi enkä enää hallitse itseäni. Alan vetistellä. Juuri sitä se on, vetistelyä, ei itkua. Istun tällä tuolilla ja tirisen kuin sieni.

Kyse ei ole valkovenäläisestä (englanniksi Belorussian tai Byelorussian), vaan valkoisesta venäläisestä, eli ei-vallankumouksellisesta, ei-bolševikista, joka on paennut Venäjän vallankumousta ja elää pakolaisena 1920-luvun Pariisissa.

Ainoa toinen kohta, jonka huomasin olevan eri tavalla kuin alkuteoksessa on viimeisen osan nimi. Alkuteoksessa se on

Historical Notes on The Handmaid’s Tale

Alkuperäisessä suomennoksessa se on

Historiallisia selityksiä Orjattaren tarinaan*

Korjatussa suomennoksessa se on

Historioitsijoiden huomioita Orjattaren tarinasta*

Ero ei ole suuri enkä osaa arvioida, miksi sanamuotoa on muutettu. Sanakirjan mukaan

  • historical = historiallinen, historianmukainen, historian[-]
  • note = viesti, kirjelappu, tiedotus, nootti, todistus, muistiinpano, merkintä, huomautus, kommentti

Sanakirjan perusteella kallistuisin kuitenkin mieluummin aikaisemman suomennoksen historiallisen kuin korjatun suomennokset historioitsijoiden puolelle. Selitys vai huomio? Ehkä muistiinpano, huomautus tai kommentti? ”Historiallisia kommentteja Orjattaren tarinaan”? Tai ”historiallisia todistuksia” tai ”historiallisia muistiinpanoja”? Osahan sisältää ”osittaisen jäljennoksen Gilead-tutkijoiden 12. symposiumin pöytäkirjoista” eli kuvauksen ”Orjattaren tarinaan” liittyvän tutkimuksen esittelystä jonkinlaisessa konferenssissa vuosisatoja sen tapahtuma-ajan jälkeen.

En väitä, ettei muita korjattuja (eli uuteen painokseen muutettuja) kohtia olisi, koska en verrannut suomennoksia keskenään**, vaan vain niitä kohtia, joissa huomasin jotakin outoa alkuteoksen ja suomennoksen välillä. Niistäkään en merkinnyt muistiin kaikkia, vaan vain eniten häiritsevät.

*On huomion arvoista, että tässä kohtaa molemmat suomennokset viittaavat The Handmaid’s Taleen ”Orjattaren tarinana”, vaikka se on suomeksi julkaistu nimellä Orjattaresi. Sarjan seuraavassa osassa pureudun suomennosnimen ongelmallisuuteen.

**Tekisin niin, jos tämä olisi tieteellinen tutkimus.

Miksi The Handmaid’s Tale ansaitsisi uuden suomennoksen — 1. Johdanto

Luin Margaret Atwoodin Orjattaresi (Kirjayhtymä, 1986; The Handmaid’s Tale, 1985; suomentanut Matti Kannosto; 395 sivua) pian sen suomennoksen ilmestymisen jälkeen vuonna 1987. Atwoodilta, josta sittemmin tuli yksi eniten arvostamistani kirjailijoista ja jonka Surfacing-romaanista (1972; suomennettu nimellä Yli veden 1986 eli samana vuonna kuin The Handmaid’s Tale) tein yleisen kirjallisuustieteen pro gradu -tutkielmani vuonna 1990, oli aiemmin suomennettu teokset Kivettyneet leikit (1981; Life Before Man, 1979) ja Lievää vakavampi (1982; Bodily Harm, 1981).

Olin jo pitkään suunnitellut lukevani teoksen alkukielellä, mutta lopullisen innoituksen siihen sain vasta nähtyäni tämän vuoden alkupuolella romaanin pohjautuvan televisiosarjan. Olin myös hankkinut romaanin uuden suomenkielisen painoksen (Tammi, 2017; korjattu suomenkielinen painos) ja päädyin lopulta lukemaan teokset rinnakkain luku kerrallaan.

Vertasin siis nimenomaan korjatuksi ilmoitettua suomennosta ja sitä alkuteosta, joka minulla oli ja joka sattui olemaan yhdysvaltalainen (New York: Fawcett Crest, 1985).

Törmäsin yllättäviin asioihin. Ensinnäkään en huomannut, että selkeitä virheitä olisi korjattu. (Verratessani myöhemmin uutta suomennosta vanhaan huomasin lisäksi  kohdan, jossa suomennos on korjattu väärin.) Toiseksi ihmettelin kohtia, jotka luin suomennoksesta löytämättä niitä alkuteoksesta. Kolmanneksi kummastelin suomennoksesta puuttuvia kohtia. Lisäksi pidin joitakin suomennoksen kohtia käsittämättöminä. Usein minua hämmensi myös suomennoksen tyyli.

Päätin vielä hankkia käsiini muutaman muun alkukielisen The Handmaid’s Talen (London; Jonathan Cape, 1986; London: Virago Press, 1987; London;: Vintage, 1996) katsoakseni poikkeavatko alkuteokset toisistaan — esimerkiksi olisiko jossakin painoksessa ne lauseet, jotka vaikuttivat suomentajan lisäyksiltä. En löytänyt sellaista.

Käsittelen suomalaisten versioiden eri omituisuuksia omissa postauksissaan eli aloitan tässä pienen sarjan aiheesta Miksi The Handmaid’s Tale ansaitsisi uuden suomennoksen.

Johdannon loppuun sopinee mielipide alkuperäisen suomennoksen kansikuvasta, joka on minusta epäonnistunut. Rubensmaisen runsas alaston naishahmo on kovin kaukana teoksen todellisuudesta, jossa orjattaret elävät kurinalaista elämää erittäin peittävissä punaisissa asuissaan.

Orjattaresi1
Päällys: Hannu Väisänen. 1986 kansikuva
Orjattaresi2
Kannen kuva: MGM Television Entertainment Inc. and Relentless Productions. Uuden suomenkielisen painoksen tv-sarjakannen kuvassa on nimiosan näyttelevä Elisabeth Moss.