Heidi Airaksisen esikoisteos Vierge moderne (Arktinen Banaani, 2021; 391 sivua) sijoituu 1930-luvulle. Päähenkilö Kerstin on papin tytär, joka opiskelee sairaanhoitajaksi Diakonissalaitoksella ja työskentelee yöhoitajana veneeristen tautien sairaalassa eli Kuppalassa.
Eräänä yönä hankala potilas Ulrika kuolee sairaalan portille, mutta prostituoidun väkivaltaisen kuoleman tutkiminen ei kiinnostaa ketään sairaalassa, poliisilaitoksella tai sisarkodissa. Kerstin haluaa päästä selville Ulrikan taustoista ja alkaa etsiä tämän läheisiä.
Tutustuminen Ulrikan ystäviin, jotka enimmäkseen kuuluvat huoltopoliisiin jahtaamiin vähemmistöihin, saa Kerstinin kyseenalaistamaan omia valintojaan ja vähitellen hyväksymään omat , kielletyiksi tuomitut, tunteensa. Samalla hänestä kehkeytyy eräänlainen salapoliisi. Ajankuva on kiinnostava ja kerronta on sujuvaa, joskin ennemminkin verkkaista kuin vauhdikasta.
