Flavia de Luce jälleen vauhdissa — dekkariviikko 2017: 2

Alan Bradleyn Kuolleet linnut eivät laula (Bazar, 2017; The Dead in their Vaulted Arches, 2014, suomentanut Maija Heikinheimo;  331 sivua) on suositun ja viihdyttävän Flavia de Luce -dekkarisarjan kuudes osa. Edellinen osa päättyi 11-vuotiaan harrastajakemistin ja -salapoliisin isän dramaattiseen ilmoitukseen, että Harriet-äiti on lopultakin löydetty. Tämä on kadonnut vain muutamia kuukausia kolmannen tyttärensä Flavian syntymän jälkeen.

Kuolleet linnut eivät laula alkaa siitä, että de Lucen perhe ja lähes koko Bishop Laceyn kylä on rautatieasemalla odottamassa Harrietin ruumista kuljettavaa junaa. Asemalla tuntematon muukalainen ehtii kuiskata oudon viestin Flavian korvaan ennen kuin hänet työnnetään juuri saapuvan junan alle. Kuka kuoli ja kuka tappoi — siinä riittää selvitettävää hautajaisvalmisteluiden ohessa. Flavia ennättää myös löytää rapistuvan kotikartanonsa Buckshawn vintiltä vanhan filminauhan, käydä lennolla äitinsä entisellä pienkoneella ja tietenkin tehdä muutamia kemiallisia kokeita.

Suvun tarkimmin varjellut salaisuudet alkavat paljastua ja Flavian elämässä tapahtuu suuria muutoksia. Sarja kaipasikin jo jotakin uutta.

Yöpöydän kirjat emännöi tämänvuotista dekkariviikkoa.

dekkariviikko17

 

Mainokset

Naistenviikko — Sadie

Kotiinpaluu (Otava, 2016; The Outcast, 2008; suomentanut Marianna Kurtto; 361 sivua) on brittikirjailija Sadie Jonesin huikaiseva esikoisromaani. Sen lukeminen on hyvin helppoa, koska teksti soljuu ja tarina etenee, ja kovin vaikeaa, koska tapahtumat ahdistavat ja järkyttävät.

Prologissa eletään vuotta 1957, jolloin niin sanotun hyvän perheen 19-vuotias poika Lewis Aldridge, pääsee vankilasta ja palaa lapsuudenkotiinsa. Sitten siirrytään romaanin ensimmäiseen osaan ja vuoteen 1945 ja Lewisin onnelliseen lapsuuteen. Äidin kanssa elämä on suurenmoista, mutta sodasta palannut isä sekoittaa kuviota. Sitten tapahtuu jotakin traagista ja Lewisin elämä muuttuu kokonaan. Kukaan ei auta poikaa, kun hän sitä eniten tarvitsisi, joten hän särkyy.

Teoksen toisessa osassa kuvataan Lewsin syöksykierrettä vuosina 1952-55; ja sitä, miksi hän päätyy vankilaan. Kolmannessa osassa on prologin jälkeinen aika, jolloin Lewis on pikkukaupungin hylkiö (alkuperäisen nimen outcast) ja jossa aiempaa selvemmin nousee esille myös Lewisin isän pomon luoma perhehelvetti.

Rikkoutuvan elämän kuvaus on sydäntäraastavaa luettavaa. Miten jotakin noin hurjaa pystyy kuvaamaan näin kauniisti? Kuinka voi kirjoittaa näin lumoavasti pelosta, surusta, torjunnasta, yksinäisyydstä ja vääryydestä? Jones on uskomattoman taitava jo tässä esikoisessaan.

 

naistenviikko

Naistenviikon nimipäivät

18. heinäkuuta – Riikka
19. heinäkuuta – Sari, Saara, Sara, Salli, Salla
20. heinäkuuta – Marketta, Maarit, Reetta, Reeta, Maaret, Margareeta
21. heinäkuuta – Johanna, Hanna, Jenni, Jenna, Jonna, Hannele, Hanne, Joanna
22. heinäkuuta – Leena, Matleena, Leeni, Lenita
23. heinäkuuta – Olga, Oili
24. heinäkuuta – Kristiina, Tiina, Kirsti, Kirsi, Krista, Kiia, Tinja

Flaviaa ei helposti hämätä

kansikuva

Alan Bradleyn kolmas Flavia de Luce -dekkari Hopeisen hummerihaarukan tapaus (Bazar 2015; A Red Hrring Without Mustard, 2011; suomentanut Maija Heikinheimo; 419 sivua) jatkaa valloittavan 11-vuotiaan harrastajasalapoliisin seikkailuja 1950-luvun englantilaiskylässä.

Flavia käy Bishop Laceyn markkinoilla ennustaja Fenellan teltassa, jonka onnistuu sytyttämään tuleen. Seuraavana yönä Fenella löytyy hakattuna vankkureistaan de Lucen kartanon mailta, joilla Flavia on luvannut hänen saavan leiriytyä. Sairaalahoitoon joutuneen ennustajaeukon tyttärentyttären Flavia piilottaa pian omaan huoneeseensa kartanon kylmässä siivessä. Sellainen on Flavia.

Pian kartanon mailta löytyy toinenkin rikoksen uhri – tällä kertaa kuolleena. Hänet Flavia on yllättänyt hieman aiemmin yöaikaan kartanon salista, eikä miestä tunnettu rehellisyyden perikuvana. Liittyvätkö rikokset toisiinsa? Miten niihin liittyy kalanhaju? Ja liittyykö niihin myös outo paikallinen uskonlahko hobblerit, josta Flavia on kiinnostunut?

Selvitellessään väkivaltatapausten lisäksi hämärää antiikkikauppaa Flavia törmää myös äitivainajaansa liittyviin tietoihin sekä tajuaa isänsä olevan valtavassa rahapulassa. Samaan aikaa on kostettava siskojen julmat kepposet ja kestettävä kirkkokuoroharjoitukset. Onneksi poliisit tällä kertaa jopa kehuvat.

Nokkela Flavia selvittää rikoksia rajattoman uteliaisuutensa, kemistin taitojensa — hänellä on käytössään isosetänsä kartanoon hankkima laboratorio, jota kukaan muu perheestä tuskin muistaa — ja taloudenhoitaja Mulletilta lypsämiensä kyläjuorujen avulla. Puutarhassa ahertava isän sotakaveri Dogger on Flavian uskottu ja ymmärtäjä, vaikka kaikkoaakin välillä omiin maailmoihinsa.

Bradley on luonut sarjaansa mielenkiintoiset henkilöt ja lumoavan menneisyyden maailman, joiden onnistunut yhdistelmä takaa viihdyttävyyden. Lapsipäähenkilöstä ja rikoksista huolimatta sarja sopii kaikille Flavian ikäisestä alkaen.