Poika jota ei ollut

Taiteilijanimeä Sjón käyttävän islantilaisen kirjailijan ja muusikon Sigurjón Birgir Sigurðssonin neljäs suomennettu teos Poika nimeltä Kuukivi (Like, 2014; Mánasteinn -- Drengurinn sem aldrei var til, 2013; suomentanut Tuomas Kauko; 152 sivua) on lumoava. On vuosi 1918. Manner-Euroopassa soditaan. Islannissa Katla purkautuu. Itsenäistymisen aattona espanjantauti tavoittaa syrjäisen saarivaltion. Näistä aineksista voisi kirjoittaa paksun historiallisen romaanin, mutta Sjón… Continue reading Poika jota ei ollut

Ennen Erlendurin aikaa

Mestaruusottelu (Blue Moon, 2013; Einvígiđ, 2011; suomentanut Seija Holopainen) on Islannin tunnetuimman dekkaristin Arnaldur Indriđasonin rikosromaani, joka sijoittuu vuoteen 1972, jolloin Reykjavikissa pelasivat shakin maailmanmestaruudesta neuvostoliittolainen Boris Spasski, tyyni hallitseva mestari, ja yhdysvaltalainen Bobby Fischer, diivaileva haastaja. Pieni maa on hetken kylmän sodan aikakauden maailmanpolitiikan keskipisteessä. Pelaajien ja heidän joukkojensa suojeleminen työllistää pientä poliisikuntaa, mutta… Continue reading Ennen Erlendurin aikaa

Aina vain parempaa

Ruotsissa on valtava määrä loistavia rikoskirjailijoita. Yksi heistä on Kristina Ohlsson. Varjelijat (WSOY 2013. Änglavakter, 2011; suom. Outi Menna) on hänen kolmas dekkarinsa eikä laatu ole taatusti huonontunut. Varjelijoiden alkaessa Olhssonin vakiopäähenkilö Fredrika Bergman palaa äkkipäätöksellä äitiyslomalta sopivasti osallistumaan Alex Rechtin erikoisryhmän juuri alkavaan hankalaan tutkintaan. Metsästä on maan alle kaivettuna löytynyt paloiteltu nuoren naisen… Continue reading Aina vain parempaa