Dekkariviikko 2022 – Missä on Daisy?

Jäljettömiin (Otava 2021; In the Dark, 2018; suomentanut Sirpa Parviainen; 349 sivua) on Cara Hunterin Oxfordiin sijoittuvan Adam Fawley -sarjan aloitusosa.

Kahdeksanvuotias Daisy ilmoitetaan kadonneeksi hänen perheensä pitämien pihajuhlien jälkeen. Lapsen kadottua tutkimukset on aloitettava lähipiiristä, sanoo poliisin vankka kokemus, etenkin nyt, kun tytön vanhemmat käyttäytyvät kummallisesti ja suhtautuvat poliisiin suorastaan vihamielisesti.

Lapseen liittyvän tapauksen tutkinta on etsiväkomisario Adam Fawleylle erityisen raskasta ja syyt siihen käyvät ilmi vähitellen, samalla kun katoamistutkinta etenee. Sen myötä perheenjäsenten nykyisestä elämästä ja menneisyydestä paljastuu lukuisia salaisuuksia. Vinkit yllättävään loppuratkaisuun on piilotettu niiden joukkoon.

Hunter käyttää monenlaisia tekstityylejä kekseliäästi. Esimerkiksi Fawley puhuttelee lukijaa suoraan päivittäismerkinnöissä, joissa hän on minäkertojana. Niiden lomassa tutkinnan vaiheista kerrotaan myös vuoropuheluina, kuulustelukertomuksina. Lisäksi on lehtiuutisia, poliisin tiedotteita, kirjeitä, sähköpostiviestejä, lapsen ”käsinkirjoitettuja” tarinoita, Twitter-viestiketjuja ja Facebook-sivun ”Etsi Daisy Mason” postauksia.

Suomentajalla ei ole ollut ihan helppoa. Sähköpostiosoitteet ja jotkin Twitter-tilien nimet on suomennettu osittain, esim. @ThamesValley.poliisi.uk, mikä minusta näyttää oudolta, vaikka onkin ymmärrettävää. Suurinta osaa tällaisista ei sentään ole käännetty, ollaanhan Englannissa. Suomentajan toinen haaste on myös yhä yleisemmäksi käyvä teitittelyn verbimuotojen osaamattomuus.

Jäljettömiin on jännittävä, koukuttava ja ovela dekkari.

Dekkariviikko 2022 – Lili Loimola aloittaa uransa

Kuolema Kulosaaressa (Otava, 2022; 415 sivua) on Laura Anderssonin esikoinen ja aloittaa historiallisen Lili Loimola ratkaisee -dekkarisarjan.

Lili, alun perin kuopiolainen Lyyli Huttunen, palaa vuonna 1946 Yhdysvalloista sodanjälkeiseen Helsinkiin piikomasta pienestä suomalaissiirtolaisten kaupungista. Hän on 37-vuotiaana juuri solminut kätevyysavioliiton Kaliforniassa sirkustaiteilleen Riku Loimolan kanssa ja päättänyt ryhtyä yksityisetsiväksi.

Melkoisella itseluottamuksella varustettu parivaljakko on ratkaissut laivamatkalla kiristystapauksen ja päättänyt luoda etsivänhommista uuden uran. Ideana ei ole kilpailla poliisin kanssa, vaan ratkaista arkaluontoisia tapauksia, joiden kanssa ei poliisin pakeille edes mennä. Lopulta he silti tekevät yhteistyötä pätevänoloisen komisario Huhdan kanssa.

Ensimmäinen toimeksianto johtaa kaksikon kulosaarelaiseen kartanoon ja salaperäisen puutarhurin jäljille. Mutkia on matkassa melkoisesti. Lukija saa matkan varrella vinkin jos toisenkin ratkaistakseen itse tämän pääosin perinteisen palapelidekkarin.

Lievästä ylipituudestaan huolimatta Loimoloiden ensimmäinen tapaus on vallan vinkeä pehmodekkari, jonka maailmaan tuo omat jännitteensä tuohon maailmanaikaan rikolliseksi tuomittu ei-heteronormatiivinen seksuaalisuus.

Juonen kaikki käänteet eivät kestä kovin perinpohjaista tarkastelua. Vaikka pääkaupungin asuntopula ja raajarikkoiset miehet ovat osa romaanin maailmaa eivätkä Lili ja Riku olleet sotavuosina Suomessa, mietin, unohtuiko sota ihan niin nopeasti kuin kirjassa tuntuu käyneen. Pari kieliasiaakin jäi vaivaamaan: Ei kai ambulansseja tuohon aikaan, tai koskaan, sairaala-autoiksi sanottu, vaan sairasautoiksi. Ja tietääkseni miesten (kaulus)paitaa ei ole koskaan nimitetty paitapuseroksi, vaan vain naisten vastaavaa.

Dekkariviikko 2022 – Rebecka Martinssonin hyvästit

Åsa Larssonin pohjoiseen Ruotsiin sijoittuva romaanisarja, jonka päähenkilö on juristi Rebecka Martinsson, kuuluu naapurimaamme laajan ja laadukkaan rikosromaanitarjonnan ehdottomiin huippuihin. Laaja päätösosa Isien pahat teot (Otava, 2022; Fädernas missgräningar, suomentanut Kirsi Kokkonen; 567 sivua) lopettaa romaanisarjan vaikuttavasti.

Tornionjoen saarelta, ränsistyneestä talosta, löytyy kaksi ruumista. Sisar on viimeisillä kevätjäillä hiihtäen tullut hakemaan varmistuksen hulttioveljen kuolemalle eikä tämän ruumis ole yllätys. Pakastimesta löytyvät toinen vainaja sen sijaan on.

Oikeuslääkärin liki viimeinen teko on todeta kaksi henkirikosta, joista toisen uhri katosi vuonna 1962. Hän pyytää asianajaja Rebecka Martinssonia tutkimaan tapausta. Hän haluaa, että vainajan poika saa tietää, mitä isälle tapahtui, vaikka noin vanha murha onkin Ruotsissa vanhentunut. Rebecka Martinsson aavistaa jo suostuessaan joutuvansa kohtaamaan myös omaan menneisyytensä.

Larsson on taitava juonenpunoja, mutta osaa myös henkilö- ja ihmissuhdekuvauksen sekä hallitsee miljöönluomisen, etenkin ja erityisesti pohjoisen luonnon kuvaamisen.

Jos sarja on ennestään tuntematon, kannattaa aloittaa Aurinkomyrskystä (2005; Solstorm, 2003).

Muuten kelvollisessa suomennoksessa ärsytti toistuvasti käytetty sana ulkolainen (oikein: ulkomainen tai ulkomaalainen).

One Entry to Research

Critical assessment of Web of Science, Scopus and Google Scholar. Updated by Lars Iselid, Umeå University Library, to document a Swedish BIBSAM project.

Bibbidi Bobbidi Book

Blogi kirjoista, lukemisesta ja kulttuurista.

Luetut.net

Kirjablogi

The Bibliomagician

Comment & practical guidance from the LIS-Bibliometrics community

musings of a medical librarian

and mutterings about anything else that takes my fancy!

Les! Lue!

Norsk litteratur på finsk og finsk litteratur på norsk - Norjalaista kirjallisuutta suomeksi ja suomalaista kirjallisuutta norjaksi

%d bloggaajaa tykkää tästä: