Matkustan huomenna kymmenvuotisjuhliaan viettävään Helsinki Lit -kirjallisuustapahtumaan. Kerrankin olin nopea ja ennätin ostaa liput ennen kuin ne loppuivat. Aiemmat kokemukseni tapahtumasta ovat niin hienoja, että odotukseni ovat kovin korkealla.
Eniten odotan kahden suosikkikirjailijani Elizabeth Stroutin ja Sirpa Kähkösen kohtaamista. Olen lukenut Stroutin kaikki suomennetut teokset ja blogannut neljästä ja sekä äänestänyt Stroutin teoksia monesti vuoden Blogistania-parhaimmistoon. Kähkösenkin tuotanto on lähes kokonaan tuttu, vaikka pari nuoruuden teosta onkin lukematta.
Myös Maja Lunden ja Ida Turpeisen keskustelu kiinnostaa paljon. Mehiläisten historia teki vaikutuksen, mutta kokonaan en ole Ilmastokvartettia vielä lukenut. Turpeisen Elolliset oli viime vuoden upeimpia kotimaisia romaaneja.
Eleanor Cattonin Birnamin metsä oli sen verran mieleenpainuva teos, että kuuntelen enemmän kuin mielelläni, kun hän puhuu siitä Hanna Nikkasen kanssa.
Andrei Kurkovin, jonka keskustelukumppani on Anna-Lena Laurén, tuotantoon olen vasta alkanut tutustua eli Harmaat mehiläiset on kesken ja kaksi muuta kirjaa lukupinossa.
Junamatkalla aikomukseni on kuunnella Nicolas Lunabban kirjaa Itkisitkö, jos mä kuolen?, josta hän puhelee Aleksis Salusjärven kanssa.
Joudun tunnustamaan, että jätin hiljattain kesken Kevin Chenin Aavekaupungin. Kirja kyllä kiinnostaa, mutta ensiyrityksellä menin heti nimissä sekaisin. Luultavasti päädyn yrittämään uudelleen, kunhan juttelu Ville Blåfieldin kanssa on kuultu.
Thella Johnsonin teosta Rauha odotan kirjastosta. On mielenkiintoista kuulla sitä ennen hänen puhuvan siitä Kjell Westön kanssa.
Nathan Hill on minulle vielä lukematon kirjailija, mutta toisin käynee Juha Itkosen kanssa käydyn vuoropuhelun jälkeen. Camila Sosa Villada, joka keskustelee Silvia Hosseinin kanssa, kiinnostaa jo nyt, ja mitä todennäköisimmin vielä enemmän lauantain jälkeen. , jos kokemukseni Helsinki Litin vaikutuksista toistuvat. Sama koskee Adania Shiblia, joka kohtaa suomentajansa Sampsa Peltosen.
Kauhu ei ole lainkaan minun genreni, joten en osaa ennustaa, saavatko Mariana Enríquezin ja Marko Hautala minut kiinnostumaan ensin mainitun tuotannosta.
P. S. Helsinki Litiin myydään striimilippuja.
Yksi ajatus artikkelista “Helsinki Lit -odotuksia”