Kati Hiekkapellon Tumma (Otava, 2016) jatkaa poliisi Anna Feketen tutkimuksia, mutta tällä kertaa pohjoissuomalaisen kaupungin sijasta hänen synnyinseudullaan unkarilaisalueella, jossa asuu myös paljon romaneja.
Äitinsä luona kesälomailevan Annan käsilaukku varastetaan kylän viinijuhlissa heti loman aluksi ja romanivaras löytyy pian Tizsa-joen rannasta kuolleena. Annan näkökentässä vilahti varkaustilanteessa myös punamekkoinen romanityttö.
Paikallista poliisia ei kiinnosta sen enempää laukkuvarkaus, outo kuolema kuin kadonnut tyttökään, mutta Annaa tilanne vaivaa ja hän alkaa selvitellä asioita itsekseen. Vanha kalastaja Nagy Béla suostuu näyttämään, mistä ja millaisena löysi ruumiin. Alkaa vaikuttaa sitä, ettei mikään ole sattumaa, vaan kaikki sai alkunsa jo vuonna 1988, kun Annan poliisi-isä sai surmansa.
Tarinan taustalla kulkevat Euroopan sekä nykyiset että entiset pakolaisvirrat. Romaani nostaa myös vahvasti esille erilaisten vähemmistöjen ja vähemmistöjen vähemmistöjen aseman — saarnaamatta sanallakaan.
Oksan hyllyltä haastoi Dekkariviikoll
Tuulevin lukublogi 