Irja Sallan pääteoksena pidetty Unissakävijä (WSOY, 1988; 7. painos kuudennen lyhennetyn laitoksen mukaan; 1. painos ilmestyi 1943; 584 sivua) on Lisa-Beatan tarina -trilogian viimeinen, itsenäinen osa. Tämä teoksen seitsemäs painos on sen toistaiseksi viimeisin. Ilmestyttyään teos oli hyvin suosittu ja myyntilistojen kärjessä. Unissakävijä on myös dramatisoitu näytelmäksi vuonna 1982.
Kirja kertoo hermoheikkona pidetyn Marjatan, ”tytön jolla ei ole suojelusenkeliä”, lapsuudesta ja nuoruudesta suvaitsemattomassa pohjalaisilmapiirissä, joka leimaa ankara uskonnollisuus. Marjatta on ulkopuolinen unennäkijä ja unissakävijä, poikkeusyksilö, jota ei ymmärretä, mutta joka ymmärtää; jonkinlainen näkymätön lapsi.
Marjatan äiti, Lisa-Beata-trilogian nimihenkilö, on kuollut. Isä Olavi on tytölle sankari, vaikkei hänkään tyttöä hyväksy tai kannusta. Kasvatusmetodina on nujertaminen. Kertomukset langenneista naisista ja huoruudella uhkailu iskostuvat pikkutytön mieleen kohtalonomaiseksi peloksi. Pakopaikkana on oma mielikuvitus, joka pääsee valloilleen luonnossa.
Romaani on samaan aikaan sekä kiihkeän runollinen että psykologisesti tarkkanäköinen lapsuus- ja nuoruuskuvaus. Samalla se kuvaa yhteisöä, jonka puristuksessa päähenkilö ajautuu kohti väistämättömältä näyttävää murhenäytelmää.
Teoksen kieli on paikoin vanhanaikaista, jopa juhlallista. Toisaalta se sopii teoksen unenomaiseen ja runolliseen tunnelmaan, mutta voi myös tuntua raskaalta tai vieraannuttavalta.
Irja Salla (1912-1966) oli oikealta nimeltään Taju Birgitta Tiara Sallinen. Hän sai Valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1943 ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran palkinnon vuonna 1945.
Kirjabloggaajien Vanhojen kirjojen päivä 9.4.2014
Kirjabloggaajat viettävät 9.4. Vanhan kirjan päivää esitellen blogeissaan muita kuin uutuuskirjoja. Vanhat kirjat tunnetaan joissain piireissä lähinnä kirjahyllyjä rumentavana roinana, mutta lukijoilleen ne tarjoavat korvaamattomia muistoja, uusia ajatuksia ja muita onnen pipanoita. Kirjabloggaajat haluavat Vanhan kirjan päivällä muistuttaa niistä luetuista ja koetuista kirjoista, joiden parasta ennen -päivä saattaa kirjakaupassa olla jo ohi. Uutuuskirjat saavat paljon huomiota myös blogeissa, mutta tänään on vähän vanhemman kirjan päivä. Kirjabloggarit muistuttavat erityisesti tänään, ettei kirja happane vanhetessaan. Vaikka kirjan elinkaari kaupallisilla markkinoilla on lyhentynyt, löydät vanhemman kirjan kirjastosta.
Nyt lukuviikon keskiviikkona on myös Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä.
Linkit muihin päivän teemaan osallistuviin blogeihin löydät Kirjafsääristä.
Tuulevin lukublogi 
Irja Sallahan oli tosiaan todella suosittu aikanaan, mutta minä en ole yhtäkään hänen kirjaansa lukenut. Pitäisikin joskus tarttua!
TykkääTykkää
En minäkään ole lukenut muita kuin tuon Unissakävijän.
Isä ja minä saattaa olla Sallan luetuin teos, Tyko Sallisen vuoksi.
TykkääTykkää
Joskus kauan sitten opiskeluaikana luon tämän kirjan, ja se teki vaikutuksen modernin ihmiskuvan vuoksi. Kiitos muistiinpalautuksesta! Napakasti toit kirjan ytimiä esille.
TykkääTykkää
Kiitos kommentista.
TykkääTykkää