Tietojenkäsittelyn esiäiti

Adan algoritmi – kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan (Vastapaino, 2017; Ada’s Algorithm: How Lord Byron’s Daughter Ada Lovelace Launched the Digital Age, 2014; suomentanut Tapani Kilpeläinen; 310 sivua) on James Essingerin kirjoittama lennokas elämäkerta huippulahjakkaasta ihmisestä, joka sattui olemaan paitsi nainen aikana, jolloin naisten älyä ei juuri arvostettu eikä oikein tunnustettu, myös sairasteleva ja lyhytikäinen.

… Ada oivaltaa sen ydinseikan, että analyyttinen kone ja Jacquard-kutomakone toimivat pohjimmiltaan samoin, ja niin hän tekee upean ja valtaisan käsitteellisen loikan, jonka perusteella hänet on katsottava tietokoneen esihistorian merkittäväksi hahmoksi.

Tieteen historiassa — niin kuin taiteidenkin — naisten osana on usein ollut jäädä miesten varjoon, kun saavutukset on kirjattu miesten nimiin, tai naisten osuutta keksinnöissä on vähätelty. Tässä kirjassa sivutaan joitakin noista syistä samalla, kun ylistetään Adan älyä ja poikkeuksellista lahjakkuutta sekä sinnikkyyttä perehtyä matematiikkaan jopa sairasvuoteellaan. Kun Ada ystävystyi matemaatikko ja filosofi Charles Babbagen kanssa syntyi muun muassa kuvaus eräänlaisesta mekaanisesta yleistietokoneesta.

Ada ei pyri tässä mihinkään sen vähempään kuin keksimään tietojenkäsittelyn tieteen ja erottamaan sen matematiikan tieteestä.

Augusta Ada King, Lovelacen kreivitär (1815-1852) oli englantilainen matemaatikko, jota pidetään yleisesti ensimmäisenä tietokoneohjelmoijana. Ada Lovelace käänsi ranskasta englanniksi Luigi Menabrean artikkelin* Babbagen analyyttisesta koneesta ja varusti sen useilla omilla kommenteillaan, joista tuli lopulta kolme kertaa itse artikkelin laajuiset. Yhteen kommenttiin sisältyvää algoritmia pidetään maailman ensimmäisenä tietokoneohjelmana ja toisessa kommentissa käsitellään tekoälyn mahdollisuutta.

Teoksessa kuvataan kuitenkin vähintään yhtä laajasti 1800-luvun alkupuolen brittiylimystön sosiaalista elämää, paikoin hyvinkin kiehtovasti, mutta osittain myös huolimattomasti sekä etenkin alkupuolella Adan tarinan kannalta tarpeettomille sivupoluille, kuten hänen huikentelvan runoilijaisänsä tarinaan, eksyen.

Ada ymmärsi, että analyyttista konetta voitaisiin soveltaa mihin tahansa prosessiin, jossa käsitellään informaatiota. Hän oivalsi ja kirjoitti, että tämä merkitsi uutta tiedettä, informaation digitalisoimisen tiedettä,… Hämmästyttävää kyllä tuo tiede olisi voinut helposti syntyä keskellä 1800-luvun Britanniaa eikä vasta sata vuotta myöhemmin.

En ymmärrä ohjelmoinnista mitään ja olen matemaattisesti lahjaton, mutta Ada Lovelacen tarina ja saavutukset ovat minusta todella kiehtovia. Luin kirjan nopeasti kuin jännittävän trillerin.

 

*Sketch of the Analytical Engine invented by Charles Babbage, Es1. by L. F. Menabream with notes by Ada Lovelace. Scientific Memoirs, Selected from the Transactions of Foreign Academies of Science and Learned Societies 3 (1843): 666-731 plus 1 folding chart.

Mainokset

19 vastausta artikkeliin “Tietojenkäsittelyn esiäiti”

  1. Onpa mielenkiintoista, Byronin tytär ja matemaatikko. En ole Adasta ikinä kuullut. Mutta monella alalla miehet ovat omineet naisten keksinnöt itselleen. Muistaakseni Marie Curiekin koki jotain samantapaista.

    Liked by 1 henkilö

    1. Todellakin! Miten moni lie vaipunutkaan täysin unholaan.

      Lovelace on sentään saanut nyttemmin julkisuutta. Ei hän eläessään sitä kaivannutkaan, käsittääkseni. Hän oli vain poikkeuksellisen tiedonjanoinen, fiksu ja lahjakas, eikä mikään voinut estää häntä opiskelemasta matematiikkaa.

      Curie kuitenkin sain Nobel-palkintonsa.

      Tykkää

  2. Vaikuttaa hurjan kiinnostavalta! Olen ymmärtänyt, ettei Ada edes asunut isänsä kanssa ja heidän välinsä eivät olleet hääppöiset. Sikäli harmi, että lordi Byron on pitänyt nostaa oikein kirjan nimeen saakka. Ikään kuin Ada ei olisi mitään ilman runoilijaisäänsä.

    Liked by 1 henkilö

  3. Se on kummallista, mutta ehkä myyvää? Aivan; Adan äiti läksi vauvansa kanssa omien vanhempiensa luo, kun tajusi, ettei runoilijasta ole isäksi. Lordi Byron häipyi sitten ulkomaille velkojia pakoon.

    Tykkää

  4. Huomasin tämän kirjan ilmestyneen ja kiinnostuin heti. On sen verran ohjelmarivejä tullut aikanaan kirjoitetuksi. Hyvä, että nostit kirjan esille ja muistutit sen olemassaolosta.

    Liked by 1 henkilö

  5. Ohjelmointi ei ole minunkaan juttuni, mutta kieltämättä muuten kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta aihepiiriltä. Tämäntyyppistä mikro- ja unohdettujen historiaa on aina kiinnostavaa lukea.

    Liked by 1 henkilö

    1. Niin minustakin.

      Tässä liehutaan vähän turhan paljon Adan isän hyvinkin tunnetussa elämässä – välillä hieman kummalliseen juoruilevaan tyyliin – ennen kuin päästään varsinaiseen asiaan.

      Tykkää

  6. Aina ilahduttaa ihan erityisesti, kun historian miespimeiltä käytäviltä saadaan joku merkittävä nainen nostettua valoon ja näkyville. Olen pannut tämän kirjan merkille, mutta mitään konkreettista en ole vielä asian suhteen tehnyt. Toivottavasti tieto Adan saavutuksista leviää laajalle.

    Liked by 1 henkilö

    1. Onhan se ainakin jo sillä tavalla levinnyt, että on olemassa esim. Ada-ohjelmointikieli. Ilmeisesti kuitenkin brittikustannusmaailmassakin ihan kirjan nimeen on pitänyt lordi Byron ympätä huomioarvosyistä. Taannoin oli Twitterissä kampanja liittyen Lego-hahmoihin kuuluisuuksista, että saataisiin Ada Lovelace -lego, mutten ole nyt seurannut, miten kävi. Se taisi olla yleisöäänestys.

      Tykkää

  7. Tämähän kuulostaa mahtavalta! Olisi ollut hieno esikuva nuorelle minulle, joka harkitsi matematiikan lukemista pitemmällekin. Lordi Byronin olisi saanut jättää teoksen nimestä kylläkin pois. Aivan turha lisä mielestäni.

    Liked by 1 henkilö

  8. Luin tämän alkuvuodesta ja kirja oli minulle positiivinen yllätys. Tykkäsin siitä, että mukana oli niin paljon ajankuvaa ja naisen asema tieteen parissa tietysti nousi esille. Kirja oli mukavan helppolukuinen, ei ollenkaan liian raskasta tekstiä.

    Liked by 1 henkilö

  9. Kiitos vinkistä! Aina kannattaa lukea tarinoita merkittävistä naisista. Ada Lovelace, ihana nimi ja hänet kannattaa nostaa historian havinasta.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s