Lannistumaton

Hilja Pärssisestä (o.s. Lindgren, myöhemmin Liinamaa) tuli 23.5.1907 yksi maailman 19 ensimmäisestä naiskansanedustajasta. Vaikka Australiassa ja Uudessa-Seelannissa olisi lain mukaan voinut olla naisia parlamentissa Suomea aiemmin, ei heitä sinne äänestetty. Toisin oli Suomessa.

Raili Mikkasen elämäkertaromaani Hilja, yksi maailman ensimmäisistä – välähdyksiä Hilja Pärssisen, opettajan, runoilijan, kansanedustajan, pakolaisen, vangin sekä työväen, naisten ja lasten puolestapuhujan elämästä (Robustos, 2017; 320 sivua) kertoo Hiljan elämäntarinan hänen muistellessaan sitä sairaalassa hieman ennen kuolemaansa.

Maassa ja maailmassa, johon Hilja oli vuonna 1876 syntynyt, ei naisilla ollut valtaa edes omaan palkkaansa tai omaisuutensa, sillä avioliitossa naisen omaisuuden hallinta oli miehen käsissä. Eipä tasa-arvoa ollut yhteiskunnassa muutenkaan, kun noin 8 %:lla oli äänioikeus säätyvaltiopäivillä.

Ahkera ja tarmokas Hilja opiskeli opettajaksi Sortavalan seminaarissa, jossa hän myös tutustui tulevaan aviopuolisoonsa Jaakkoon, joka oli lukija- ja tutkijaluonne vastakohtana tulisieluisesti maailmanparantamiselle omistautuvalle vaimolleen. Opettajan työssään Hilja ei voinut olla huomaamatta lasten ja perheiden köyhyyttä ja sen kautta yhteiskunnallista epätasa-arvoa, jonka poistamiselle hän lopulta omisti lähes kaiken aikansa.

Lisäksi Hilja opiskeli kieliä, käänsi ja laati lehtijuttuja ja pamfletteja sekä kirjoitti runoja, joita myös esitti eri tilaisuuksissa. Niitä kertyikin melkoiset määrät aluksi kulttuuri- ja yhdistystoiminnassa ja sitten puoluepolitiikassa. Sisällisodan jälkeisessä poliittisessa kaaoksessa Pärssiset harhailivat kaksi vuotta Neuvosto-Venäjällä nähden nälkää ja käsittämätöntä kurjuutta. Suomeen paluu tarkoitti vankeustuomiota, jonka kärsittyään Hilja palasi jatkamaan eduskuntatyötä.

Mikkasen tyyli on varsin yksinkertaista ja todella helppolukuista, vaikka harvalukuiset dialogit, erityisesti Hiljan ja Jaakon väliset, ovatkin kovin jäykän kuuloisia. Hilja Liinamaa-Pärssinen oli lannistumaton tahtonainen, joka joutui kokemaan monta pettymystä ja vastoinkäymistä, mutta sai kokea myös suuria onnistumisia ja menestyksen hetkiä. Yksi maailman ensimmäisistä naiskansanedustajsta on taatusti oman kirjansa ansainnut. Mikkanen muistuttaa samalla, ettei suomalainen hyvinvointiyhteiskunta syntynyt itsestään.

Mainokset

18 vastausta artikkeliin “Lannistumaton”

  1. Kunnioitettava edelläkävijä. Hienoa, että tällainen kirja on kirjoitettu.

    Säädyistä tuli mieleen, että kävin tutustumassa säätytaloon viime viikonloppuna. Historialliset tapahtumat konkretisoituvat, kun pääsee katsomaan aitoja tapahtumapaikkoja.

    Liked by 1 henkilö

  2. Luen nolostuttavan vähän muistelmia ja elämäkertoja, mutta tämä on hienon kuuloinen kirja, tärkeästä naisesta kirjoitettu. Viime aikoina otsikoissa ollut Finlaysonin vain naisille suunnattu alemyynti ja siitä noussut ”tasa-arvokohu” vaikuttaa vähän hassulta, kun vertaa sitä Hiljan kokemuksiin ja niihin lähtökohtiin, joista hän on joutunut ponnistamaan. No, tähän on tultu. :) Kiitos hyvästä kirjavinkistä!

    Tykkää

  3. Hienoa, että tämä kirja aikansa tärkeästä henkilöstä on kirjoitettu. Muistelmia ja elämäkertoja on lukulistoilla roikkumassa monia, mutta kyllä tämänkin sinne taidan nostaa. :) Kiitos vinkkauksesta.

    Liked by 1 henkilö

  4. Vaikuttaa kiinnostavalta kirjalta, josta en ollut aiemmin kuullut. Melko vähän tulee nykyään luettua Suomen lähihistoriaan pureutuvaa henkilö- tai muutakaan kirjallisuutta. Tämän voisi kyllä lukea esim. seuraavalla suomireissulla. Pitkä matka on tultu, että naisten asemaa on saatu parannettua. Mutta on sentään saatu – voisihan olla toisinkin (luin juuri kirjan, jossa saudiarbialainen nainen kirjoittaa elämästään ja päätymisestään aktivistiksi osin sattumalta).

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos kommentista.
      Osin sattumaa oli Hiljankin aktivistin ura. Toivoa sopii, että saudinaiset pääsevät joskus yhtä pitkälle kuin suomalaiset sata vuotta sitten.

      Tykkää

  5. Hirmuisen vähän on tullut vastaan kirjoja tuon ajan naisista vaikka aiheita varmaan riittäisi. Itsekin voisi tietysti aktivoitua ottamaan selvää. Tämä kuulostaa oikein mielenkiintoiselta.

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos kommentista.
      Mikkasen jälkisanoissa mainitaan, että noista ensimmäisistä vain ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää on saanut huomiota. Melko varmasti jokaisen muunkin tarina on kiinnostava; ei ihan kenestä tahansa ole pyrkimään yhdeksi maansa ensimmäisistä kansanedustajista.

      Tykkää

  6. Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kehittyminen ja modernisaatio oli historiaa opiskellessani se aihealue, josta kaikkein eniten pidin ja gradunikin tein. Ensimmäiset naiskansanedustajat olivat kyllä sellaisia pioneereja, että siinä jää moni kakkoseksi. Suomen eduskuntauudistus oli muutenkin niin huikea, sillä ei sitä ennen suurella osalla miehistäkään tosiaan äänioikeutta ollut. Tästä siivusta historiaa saamme todella olla ylpeitä Suomessa!

    Liked by 1 henkilö

  7. Tosiaan, minäkin heräsin pohtimaan sitä, kuinka vähän näistä ensimmäisistä naisedustajista tiedän, Sillanpäätä lukuunottamatta. Onpa hieno asia, että Mikkanen on tarttunut aiheeseen!

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos kommentista.
      Henkilö(historio)iden kautta yhteiskunnalliset ja poliittiset asiat konkretisoituvat ihan eri tavalla kuin tapahtumista ja uudistuksista pelkästään kollektiivisella, yleisellä tasolla lukemisesta.

      Tykkää

  8. Nyt kun perustellusti on ihmetelty, miten vähän naisista kirjoitetaan elämänkertoja miehiin verrattuna, tällainen kirja on tärkeä. Hienoa että sen luit, koska muuten olisi mennyt ainakin minulta aivan ohi. Toisessa lukupiirissäni keskitymme faktakirjoihin ja olemme lukeneet paljon nimenomaan naisten elämänkertoja. Lisään tämän ehdotuslistaan.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s