Väkivalta ja päihdeongelma

Viime viikonloppuna pidettyjen Helsingin kirjamessujen (joille en päässyt) päävieras, Mexico Cityssä asuva yhdysvaltalainen kirjailija Jennifer Clement tarttuu tuotannossaan tärkeisiin ja vaikeisiin asioihin. Romaanien Varastettujen rukousten vuori (Like, 2018; Prayers for the Stolen, 2014; suomentanut Terhi Kuusisto; 268 sivua) ja Rakkaudesta aseisiin (Like, 2018; Gun Love, 2018; suomentanut Terhi Kuusisto; 278 sivua) perusteella hänellä on painavaa sanottavaa ajankohtaisista aiheista.

Teosten rakenne on melko suoraviivainen ja kerronta eräänlaisesta runollisuudestaan huolimatta jokseenkin yksinkertaista. Henkilöhahmot ovat hieman tyyppimäisiä, erityisesti Varastettujen rukousten vuori -romaanissa, mikä voi johtua siitä, että heissä kuuluu niin monen ihmisen ääni, perustuuhan teos yli kymmenen vuoden keskusteluihin Meksikon huumekulttuurin urhien kanssa. Rakkaudesta aseisiin -teoksen päähenkilö on yksilömpi, ainutlaatuisempi.

Varastettujen rukousten vuori kertoo tytöistä ja naisista Meksikon syrjäkylissä, joista miehet ovat poissa — kuolleita, Yhdysvaltoihin lähteneitä tai huumelordien palkkalistoilla — ja joissa tytöt piilotetaan maakuoppiin, kun rikolliskartellien maastoautot lähestyvät.

Kävin pelkän alakoulun. Suurimman osan kouluaikaa olin poika. Meillä oli yhden huoneen pikkukoulu alarinteessä. Joinain vuosina emme saaneet opettajaa, koska kukaan ei uskaltanut tulla koko seudulle.

Elämä on köyhää, kodissa voi olla maalattia vaikka amerikanrahoilla maksettu lautasantenni näyttääkin kaiken maailman kanavia. Sairaanhoitaja tai lääkäri käy harvoin, armeijan turvaamana. Helikopterit kylvävät unikkopelloille tarkoitetut myrkyt kylän ylle. Matkapuhelin saattaa hyvällä tuurilla toimia tienristeyksessä.

Päähenkilö on teinityttö Ladydi, joka asuu juopottelevan kleptomaaniäitinsä kanssa, ja yrittää käydä koulua. Parhaista ystävistä toinen on kuvankaunis ja toinen halkihuulinen — kauneus on kohtaloista kamalampi. Kun Ladydi koulunsa päätettyään pääsee Acapulcoon rikkaan perheen lapsia hoitamaan, tapahtuu matkalla jotakin käänteentekevää, mutta sen seurauksia tyttö saa odotella hetken lähes yltäkylläisyydessä.

Rakkaudesta aseisiin sijoittuu Floridaan. Teini-ikäisen Pearl-tytön tarinan kautta kerrotaan, millaista on asua autonrämässä asuntovaunualueella, jonka vieressä on kaatopaikka ja ympärillä kaksi moottoritietä sekä alligaattoreita kuhiseva joki.

Auton moottori oli sammutettu Vieraspysäköinti-kyltin alla. Äiti oli ajatellut, että me oltaisiin siinä korkeintaan pari kuukautta, mutta me jäätiinkin siihen neljäksitoista vuodeksi.

Pearl on tarkkaavainen havainnoija, muttei osaa tulkita, arvioida tai pelätä näkemäänsä, koska uskoo aikuisten, etenkin äitinsä, puheisiin eikä tunne muuta todellisuutta kuin oman hyvin rajallisen maailmansa. Kirkko kerää aseita, mutta minne ja miksi? Kun tragedia muuttaa Pearlin koko maailman, hän on kuin Liisa Ihmemaassa.

Teoksia yhdistävät aseet, huumeet, väkivalta, köyhyys, naisten ja lasten turvattomuus mutta myös äiti-tytär-suhteet sekä merkillinen tunne toivosta epätoivon ja toivottomuuden keskellä.

Äiti ei ollut antanut minulle paljoa, ei ostanut minulle paljon mitään, mutta oli täyttänyt minut sanoillaan ja lauluillaan. Olin ensyklopedia täynnä hänen juttujaan ja nuoren äidin toiveitaan. Puhuin äitiä aakkosten alusta loppuun.

Kirjailija ja journalisti Jennifer Clement on kansainvälisen sananvapausjärjestö PENin puheenjohtaja.

varastettujen_rukousten_vuori

17 ajatusta artikkelista “Väkivalta ja päihdeongelma

  1. anukatri

    Juu, samaa kirjaa olemme lukeneet (Gun Love), ja kiitos myös hänen aiemman teoksensa esittelystä! Aika samantyyppistä köyhien meno siis rajan molemmalla puolella. Tuntuu, että Clementillä olisi kokemusta näistä ihmisistä jonkun muun ammatin kautta kuin kirjailijan…

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
  2. Minna Vuo-Cho

    Minä en jotenkin nykyään jaksa mitään inhorealistista kuvausta kurjuudesta. En tiedä, mikä nyt tökkii. Ehkä oma stressitaso on sen verran korkealla, että mieluummin lukee jotain kevyttä ja viihdyttävää. Sinänsä mielenkiintoinen aihe ja kuulostaa hyvin kirjoitetulta.

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Tuulevi Kirjoittaja

      Kiitos kommentista.
      En sanoisi näitä inhorealistisiksi, vaan vain realistisiksi. Tarve lukea jotakin viihdyttävää välillä tuli minullekin.

      Tykkää

      Vastaa
  3. Elegia

    Minulta on tuo Varastettujen rukousten vuori mennytkin ihan ohi. Rakkaudesta aseisiin on minulle tuttu kirjakaupasta ja blogeista. Nimi (Gun Love) työnsi minua luotaan, kunnes luin kirjasta enemmän ja kiinnostuin. Nyt kiinnostuin myös tuosta Varastettujen rukousten vuoresta eli täytyypä laittaa sekin seurantaan. Kummakohan sitä lukisi ensin, hmm!

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
  4. Amma

    Tämä Rakkaudesta aseisiin kiinnostaa minua. En ole Clementiä lukenut, mutta aihepiiri vaikuttaa hyvin kiinnostavalta ja herättää mielleyhtymiä muutamiin muihin teoksiin, joista olen pitänyt. Laitetaan siis loppumattoman pitkälle lukulistalle!

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
  5. paulinevondahl

    Clementin kirjat eivät ole minulle entuudestaan tuttuja, joten kiitos esittelystä! Tuo Varastettujen rukousten vuori herätti orastavaa kiinnostusta, mutta en usko Clementin kirjojen päätyvän omalle lukulistalle. Ainakaan vielä :)

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
  6. Mari

    Clementin kirjat on julkaistu myös täällä Ruotsissa mutta ne eivät ole mielestäni olleet niin paljon esillä kuin nyt Suomessa. Kirjojen aiheet kuulostavat rankoilta mutta samalla niin tärkeiltä kuvata. Olen valitettavasti vain jo oppinut työntämään tämän tyyppiset aiheet pois ”kuplastani”, nolottaa myöntää…

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
  7. kirsiranin

    Olen nyt tahkonnut Rakkaudesta aseisiin -kirjaa yli viikon. Se ei ole vaikealukuinen, mutta ei ole imaissut kunnolla mukaansa. Luulen, että olisi pitänyt lukea alkukielellä, sillä teksti on jotenkin tahmeaa suomeksi. Kuuntelin Jenniferiä kahteen otteeseen messuilla. Hänen kuvaamansa maailma on karseaa: 20.000 asetta tulee joka PÄIVÄ Meksikosta Yhdysvaltoihin. Olen lukenut nyt samaan ketjuun Cecilia Samartinin Kirottu kauneus, Tara Westoverin Opintiellä ja Elizabeth Stroutin Minä olen Lucy Barton. Melkoinen annos amerikkalaisen yhteiskunnan ongelmia upeiden naiskirjailijoiden kynästä!

    Liked by 1 henkilö

    Vastaa
    1. Tuulevi Kirjoittaja

      Kiitos kommentista.
      Voi olla, että Clement kulkisi paremmin englanniksi.
      Minulla on Opintiellä ja Kirottu kauneus lukulistalla. Tuon Stroutin olen jo lukenut, seuraavaa suomennosta odottelen.

      Tykkää

      Vastaa

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.